Saaristomeren alueen viljelijöitä kannustetaan kipsitalkoisiin – Kipsikäsittelyhakemuksien määrä jäämässä selvästi aiempien vuosien tasosta

Viljelijät voivat hakea peltojen kipsikäsittelyä 31.7. saakka Saaristomeren valuma-alueella Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla. Peltojen kipsikäsittely vähentää tehokkaasti maatalouden vesistökuormitusta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kipsi-hanke on tarjonnut maksutonta peltojen kipsikäsittelyä Saaristomeren valuma-alueen pelloille jo vuodesta 2020. Hanke laajeni tänä vuonna uusille alueille.

– Saaristomeren alueella on jääty selvästi aiempien vuosien tasosta kipsihakemusten määrässä. Kipsikäsittelyä on haettu nyt noin 3 000 peltohehtaarille, kun tavoite olisi saada hakemuksia noin 8 000 hehtaarille, kertoo erityisasiantuntija Kati Ojala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusilla hankealueilla kipsihaku on päättynyt. Hakemuksia saatiin yli odotusten.

– Johtoasemaa kipsin hakuinnokkuudessa pitävät nyt Pohjanmaan maakunnat, kertoo Ojala.

– Olemme erittäin tyytyväisiä kipsin saamaan vastaanottoon uusilla hankealueilla. Toivomme, että myös Saaristomeren alueen viljelijät vielä innostuvat hakemaan kipsiä, Ojala jatkaa.

Kipsikäsittelyn hakuaikaa on jatkettu Saaristomeren valuma-alueella 31.7.2022 saakka.

Kipsikäsittelyä voi hakea osoitteessa www.kipsinlevitys.fi. Kipsikäsittely on viljelijälle maksuton ja verovapaa, ja kipsin levitys hoidetaan ELY-keskuksen kilpailuttaman urakoitsijan toimesta.

Kipsi parantaa peltomaan rakennetta

Maanparannuskipsillä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin noin 50 prosentilla.

– Kipsin vesiensuojeluteho perustuu sen kykyyn parantaa erityisesti savimaan mururakennetta. Hyvä mururakenne hidastaa peltomaan eroosiota ja tehostaa fosforin ja orgaanisen hiilen sitoutumista maahiukkasten pinnalle. Fosfori jää kasvien käyttöön, Kati Ojala kertoo.

Kokemukset kipsikäsittelystä ovat olleet myönteisiä, eikä haittoja viljelylle ole havaittu. Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on kotimaisessa lannoitevalmistuksessa syntyvää sivutuotetta, jonka laatu on tutkittu. Kipsi ei suolaa, koveta eikä happamoita maaperää.

Kipsin levitystä rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Suomen kestävän kasvun ohjelman tuella.

www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys

 

• Teksti: Teksti: ELY-keskukset
• Kuva: Pekka Salminen