Suomen venealalla haastava vuosi– Silti viennin arvo kasvoi

Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja epävarma tilanne heijastui venealan vuoden 2023 myyntiin. Myytyjen uusien veneiden määrä väheni rekisteröinti- ja tukkutoimitustilastojen mukaan lähes kolmekymmentä prosenttia edellisestä vuodesta ja venealan yritysten liikevaihto laski 7 prosenttia. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto ylitti alustavan arvion mukaan 800 miljoonaa euroa.

Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekisteröintimäärä, joka kääntyi nousuun finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 alkaen ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Venerekisteriin merkitään kaikki yli 5,5 metriä pitkät tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet. 

Pandemiavuodet 2020 ja 2021 toivat venekauppaan poikkeuksellisen hyppäyksen, josta jo vuonna 2022 laskeuduttiin normaalimpaan rytmiin rekisteröintien vähennyttyä edellisvuodesta 11 %. Rekisteröintimäärät olivat vuonna 2022 silti selvästi suurempia kuin pandemiaa edeltävänä vuonna 2019, kun taas vuosi 2023 jäi ensirekisteröintien osalta selvästi 2000-luvun heikoimmaksi. 

– Vuosi 2023 oli venealalle yksi 2000-luvun haastavimmista ja vuoden vaihteessa otettu jäsenkunnan barometri ennustaa haasteiden jatkuvan vielä tänä vuonna. Kuluttajien ostovoima Suomessa ja lähimarkkinoilla on heikentynyt ja sen korjaantuminen vie todennäköisesti vielä tämän vuoden, mikä heijastuu erityisesti pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysyntään. Noin 90 % Suomessa myytävistä veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo. 

Kotimaiset venemerkit edelleen suosikkeja 

Moottoriveneiden ensirekisteröintien tilastoykkösenä pysyi Buster (387 rekisteröityä venettä), toiselle sijalle nousi Suvi (234 venettä) ja kolmannelle Terhi (189 venettä). Kymmenen suosituimman moottoriveneen kärkimerkit olivat kaikki kotimaisia. 

Tarkasteltaessa tilastoja kaikkien vesikulkuneuvojen osalta pysyi tilastoykkösenä edelleen vesijettimerkki Sea-Doo (673 kappaletta).

Kaikki rekisteröinnit vähenivät lähes 30 prosenttia

Vuonna 2023 erilaisia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin 3 272 kappaletta (4 589 kappaletta vuonna 2022). Moottoriveneitä rekisteröitiin 2 359 kappaletta (3241 kappaletta) ja kovapohjaisia ilmatäytteisiä veneitä eli RIB:ejä 51 (79) kappaletta. Vesijettejä rekisteröitiin 785 kappaletta (1 179). 

Erilaisten Suomessa rekisteröitävien vesikulkuneuvojen kirjo on valtava: rekisteriin merkittiin kaikkiaan 126 eri merkkiä. Suosikkien jälkeen muiden merkkien rekisteröintimäärät ovat kuitenkin vähäisiä: kymmenen kärki kattaa 69 % kaikista rekisteröinneistä ja 20 kärki peräti 87 % kaikista rekisteröinneistä. Moottoriveneistä 88 % on pituudeltaan korkeintaan seitsemän metriä. 

Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 17, neljä vähemmän kuin edellisvuoden aikana. Suosituimmat merkit olivat ranskalainen Beneteau (3 venettä) ranskalainen katamaraani Lagoon (2 venettä) ja tanskalainen X-Yachts (2 venettä). 

Kesämökkien kaupan ja varustelun hiljentyminen heijastui myös venekauppaan. Esimerkiksi soutuveneiden tukkutoimitukset olivat 2100 kappaletta, kun edellisenä vuonna Finnboatin jäsenkunta raportoi 4000 soutuveneen myynnin kotimaahan.

Käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä yli 23 604 kappaletta, mikä oli lähes tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. 

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomeen 2019–2023 

Vesikulkuneuvojen omistajavaihdokset 2018–2023 

Kappaletta, lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Huom. purjeveneiden luvuissa on mukana moottoripurjehtijat

Vesikulkuneuvojen viennin kasvun veturina purjeveneet

Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo kasvoi tammi-marraskuussa 2023 noin 22 % verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin kaikkiaan lähes 5 000 kappaletta 52 eri maahan. Lukumääräisesti venevienti putosi puoleen, vaikka viennin arvo nousi 22 %. 

Tärkein vientimaa oli Ruotsi, vaikka viennin arvo pieneni 16 %; sinne toimitettiin yli 2 100 venettä yhteisarvoltaan 66 miljoonaa euroa. Toiseksi tärkein vientimaa oli Norja, jonne vietyjen veneiden määrä laski 40 %, mutta arvo pysyi edellisen vuoden tasolla lähes 57 miljoonassa eurossa. 

Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 68 kappaletta, kaikkiaan lähes 164 miljoonan euron arvosta. Sekä määrä että tullausarvo kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta. 

Purjeveneviennin tärkeimmät maat olivat Espanja (3 venettä / 37,9 miljoonaa euroa), Norja (2 venettä / 22,8 M€), Ruotsi (1 vene / 20,7 M€), Ranska (1 vene / 16 M€) ja Sveitsi (7 venettä / 15 M€). 

Vientitilasto 10 suurimman maan osalta 2023 1–11:

Tuontia eniten Meksikosta

Merkittävin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 2 234 vesikulkuneuvoa olivat vesijettejä. Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi uusia jettejä jäi hieman noin 700 kappaletta. Tuonti Meksikosta pieneni 42 %.

Toiseksi tärkein tuontimaa oli Puola, josta tammi–marraskuun 2023 tuonti pieneni 17 % 11,9 miljoonaan euroon ja 205 veneeseen. Ruotsista tuotiin 230 venettä yhteisarvoltaan 4,2 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista lisääntyi 4,6 %.

Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta 2023 1–11:

Uusimaa ja Varsinais-Suomi veneilymaakuntien kärjessä

Vahvimmat veneilymaakunnat olivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla rekisteröitiin 40 % maan kaikista vesikulkuneuvoista: Uudellamaalla 832 (1 248) venettä ja Varsinais-Suomessa 468 (682) venettä. Vilkkaimmat veneilykunnat puolestaan olivat Helsinki, Turku ja Espoo, joissa veneitä rekisteröitiin 223 (386), 138 (190) ja 129 (181) kappaletta. Kallaveden rannoilla Kuopiossa päästiin Espoon tuntumaan 117 (170) rekisteröidyllä veneellä.

Venealan suhdannebarometri ennakoi haastavan markkinatilanteen jatkuvan

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. Venealan suhdannebarometri vuodelle 2024 ennakoi haastavan markkinatilanteen jatkuvan vielä tämän vuoden: 49 % uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 32 % yrityksistä ja 19 % yrityksistä ennakoi liikevaihdon pienenevän.

Teollisuuden lomautuksista huolimatta koko venealan työllisyyden odotetaan kuitenkin pysyvän edelleen hyvällä tasolla, mikä kertoo uskosta alan tulevaisuuteen. 76 % yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 16 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2024. Henkilöstön arvioi pienenevän 8 % yrityksistä.

Henkilöstö vuodelle 2024

• 17 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (21 % edellisvuonna)
• 8 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (9 %)
• 75 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (70 %).

Liikevaihto vuodelle 2024

• 33 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (35 % edellisvuonna)
• 19 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (25 %)
• 48 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (40 %).

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2023 toteutettu 15 %:ssa barometriin vastanneista 96 yrityksestä (11 % edellisenä vuonna).

• Teksti ja kuvat: Finnboat