Itämeren rantojen rehevöityminen ja rantalaidunnuksen vähentyminen on kiihdyttänyt järviruo’on kasvua. Rantavedessä kasvava järviruoko on monella matalalla merenlahdella syrjäyttänyt kaiken muun kasvuston jopa satojen hehtaarien aloilta, ja rannat ovat kasvaneet umpeen.
Ruovikoiden niitolla poistetaan ravinteita rehevöityneiltä rannoilta, ennallistetaan umpeenkasvaneita rantaelinympäristöjä ja tuotetaan kiertotalouden raaka-ainetta monenlaiseen käyttöön.
Kolmevuotisessa BalticReed-hankkeessa niitetään ruokoa 12 alueella Manner-Suomen rannikolla, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa sekä järjestetään koulutusta ja työpajoja ruovikon niitosta ja ruokomateriaalin hyödyntämisestä kiinnostuneille yrityksille.
Hyödyntämällä ruokoa voidaan kierrättää ravinteita, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tukea paikallista yrittäjyyttä. Hankkeessa pyritään tiiviissä yhteistyössä yhdessä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa ratkomaan ruo’on hyödyntämiseen liittyviä pullonkauloja, kuten logistiikan sujuvuutta. Ruoko on hyvin monikäyttöinen tuote, joka sopii moneen tarkoitukseen kasvualustoista rakennusmateriaaliksi. Hankkeessa kannustetaankin yrityksiä kehittämään ruo’osta erilaisia tuotteita, sillä ruoko on vielä varsin alihyödynnetty materiaali.
Alalla on tilaa
Suurin osa niitetystä ruo’osta jää nykyisin joko murskattuna kasvupaikalleen tai sellaisenaan maatumaan rannan lähistölle. Tällöin ruo’on sisältämät ravinteet valuvat vähitellen takaisin vesistöön.
Alalla on tilausta niittoyrittäjille, joiden kalustolla ruoko saadaan kerättyä talteen.
– Ruo’on hyödyntämisessä on paljon vielä käyttämätöntä potentiaalia. Etsimmekin yrittäjiä, jotka lähtisivät innolla kanssamme kehittämään logistiikkaketjua, jotta ruoko saadaan kustannustehokkaasti hyötykäyttöön, kertoo BalticReed-hankkeen projektipäällikkö Maija Salmiovirta.
Logistiikka sujuvoituu huomattavasti, jos yrittäjä pystyy hoitamaan ruo’on niiton, keruun ja kuljetuksen aina jatkojalostajalle asti. Samalla kulut laskevat ja ruokoa saadaan helpommin markkinoille.
Ruo’osta on moneksi
Kesällä niitettyä ruokoa on Suomessa käytetty nykyisellään muun muassa maanparannusaineena pelloilla ja kasvualustan raaka-aineena. Ruovikon niitto ja ruo’on keruu on kuitenkin varsin työlästä ja sen vuoksi kallista. Jotta ruokoarvoketju voisi olla taloudellisesti kannattava, ruo’olle tulisi löytää korkeamman jalostusarvon käyttökohteita.
– Tarjoamme jatkojalostusyrityksille ruokoa tuotekehitystä varten. Tavoitteena on löytää toimivia ideoita sekä kesällä niitetyn vihreän että talvella niitetyn ruskean ruo’on hyödyntämiseen, kertoo Salmiovirta.
BalticReed-hankkeessa järjestetään koulutuksia ja työpajoja nykyisille, uusille ja tuleville niittoyrittäjille sekä yrityksille, joilla on ideoita ruokomateriaalin hyödyntämiseen.
