– Nykyinen lainsäädäntö on vanhentunut eikä ota huomioon vihreän siirtymän myötä lisääntyvien teollisuushankkeiden ja metallimalmikaivosten ympäristövaikutuksia. Tämä muodostaa merkittävän uhan vesistöjen tilalle, toteaa Anne Kärki Puhtaan meren puolesta ry:stä, yksi kansalaisaloitteen taustavaikuttajista.

Euroopan komissio lähetti Suomelle rikkomuspäätöksen lokakuussa 2024 kehottaen maata noudattamaan vesipuitedirektiiviä ja parantamaan vesistöjen tilaa. Suomen rannikkovesistöt ovat pääosin välttävässä kunnossa, ja vain harvat vesistöt, lähinnä Pohjois-Lapissa ja Itä-Suomessa, ovat erinomaisessa tilassa.

Sitovat raja-arvot

– Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristölupa on yksi esimerkki ongelmasta. Tehtaan päästöluvat sallivat huomattavasti suuremmat pitoisuudet nikkeliä kuin ympäristölaatunormi edellyttää ja sulfaatteja enemmän kuin tutkimusten mukaan vesiluonto kestää , Kärki jatkaa. Suomessa tulee päivittää asetus vesiluonnolle vaarallisista ja haitallisista aineista, jota emme vaaranna vesistöjämme.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut nikkelin kertyvän Suomenlahden pohjasedimentteihin.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on jo aiemmin esittänyt lainsäädännön päivittämistä lisäämällä raja-arvot muun muassa sulfaatille ja ksantaateille. Syken marraskuussa 2024 julkaisema Policy Brief korostaa kiireellisiä toimia jätevesipäästöjen hallitsemiseksi.

Kansalaisaloite korostaa, että sitovat raja-arvot hyödyttävät sekä ympäristöä että teollisuutta. Sen tavoitteena on suojella vesistöjä ja edistää vastuullisempia käytäntöjä teollisuudessa. Aloite on tähän mennessä kerännyt 20 000 allekirjoitusta, mikä on noin 40 prosenttia tarvittavasta 50 000:sta. Aloite on auki 27.5.2025 asti tai kunnes 50 000 allekirjoitusta on saatu, jonka jälkeen aloite etenee eduskuntakäsittelyyn.

– Nyt vaaditaan nopeita toimia, jotta Suomen vesistöt säilyvät elinvoimaisina tuleville sukupolville, sanoo Kärki.

Kansalaisaloite lötyy täältä.

www.puhtaanmerenpuolesta.fi