Scallywagin tiiminjohtaja Tim Newton on saanut veneen miehistöltä aikajanan tapahtumien kulusta.

  • Maanantaina 26.3. Scallywag purjehti noin 1 400 meripeninkulmaa Kap Hornista lähteen.
  • Vallitseva tuuli oli noin 19–24 m/s ja aallonkorkeus 4–5 metriä. Sadekuurot heikensivät näkyvyyttä ajoittain.
  • 15 minuuttia ennen auringon nousua vene purjehti ykkösreivillä ja osittain rullatulla FR0-keulapurjeella.
  • Noin 13:00 UTC Scallywag surfasi alas suurta aaltoa, jolloin tapahtui vahinkojiippi ja vene broutsasi.
  • John Fisher oli samaan aikaan siirtymässä keulakannelle selvittämään FR0:n jalusta ja oli sen vuoksi irrottanut turvavaljaansa yhdysliinan veneen elämänlangasta. Kun puomi paiskautui veneen toiselle puolelle, sen skuuttijärjestelmä heitti Fisherin yli laidan. Miehistö uskoo, että Fisher oli jo tajuton lentäessään veteen.
  • Hänellä oli yllään pelastautumispuku, jossa oli märkäpuvun huppu ja hanskat, sekä pelastusliivi.
  • Jon Buoy -pelastusrengas ja hevosenkenkä heitettiin veneen perästä heti.
  • Miehistöltä vei jonkin aikaa saada vene hallintaansa ja ajaa purjeilla ja moottorilla takaisin paikkaan, jossa Fisher oli pudonnut yli laidan. Miehistö ilmoitti 13:42 kilpailujohdolle sähköpostitse mies yli laidan -onnettomuudesta ja että vene oli palaamassa tapahtumapaikalle ja aloittamassa etsintäharavointia.
  • Kansainvälinen meripelastuskeskus ja kilpailun johto Alicantessa antoivat ohjeita etsintä- ja pelastustehtävässä useiden tuntien ajan, mutta Scallywag ei löytänyt merkkiäkään John Fisheristä, hevosenkengästä eikä Jon Buoysta.
  • Koska olosuhteet olivat edelleen heikkenemässä ja päivänvalo vähenemässä, osapuolet tekivät vaikean päätöksen keskeyttää etsintä ja suunnata lähimpään satamaan varmistaakseen muiden purjehtijoiden turvallisuuden.

 

Kaikki järkyttyneitä

Sun Hung Kai / Scallywagiltä pudonnut purjehtija John Fisher oli kaikkien rakastama ja arvostama kaveri.

Turn The Tide on Plasticin kippari Dee Caffari ja Team Brunelin kippari Bouwe Bekking kuvaavat hyvin purjehtijoiden ja koko kilpailuorganisaation tuntoja. Lisäksi Bekking kertoo yksityiskohtaisemmin Eteläisellä jäämerellä purjehtimisesta.

Turn The Tide on Plastic, 27.3. klo 23:55 UTC:

"Olemme vuodattaneet kyyneleitä yhdessä ja yksin. Fish oli hyvä ystävä, meidän projektimme fani ja todellinen tukija. Hän oli lahjakas purjehtija, joka teki juuri sitä mitä rakasti, ja tämä rauhoittaa mieliämme näinä vaikeina hetkinä. Kun näemme taivaalla albatrossin, tunnemme surullisina, että jälleen yksi menehtynyt purjehtija katselee meitä muita täällä merellä.

Lähetämme lämpimimmät ajatuksemme ja rukouksemme hänen perheelleen ja Team SHK/Scallywagille ja koko Volvo Ocean Race -perheelle, joka on menettänyt rakkaansa."

Dee Caffari

Team Brunel, 27.3. klo 14.08 UTC

”Olemme syvästi järkyttyneitä John Fisherin menetyksestä. Me purjehtijat kutsuimme häntä lempinimellä Fish (Kala). Ajattelemme lämmöllä hänen perhettään ja tietysti Scallywagin purjehtijoita. Sen jälkeen kun kuulimme onnettomuudesta, ei ole ollut hetkeä, ettei Fish olisi ollut mielessäni, kun olen herännyt punkastani.

Onnettomuus on lisännyt pelkoani oman miehistöni puolesta. Purjehdimme jatkuvasti veitsen terällä. Olosuhteet ovat sellaiset, että kotona pelkäisin tuulen repivän kattotiilemme.

Ja kyllä, meilläkin on ollut hetkemme. Aikaisin tänä aamuna tuulen nopeus nousi hetkessä 30 sekuntimetriin. Genaakkeri oli ylhäällä. Onnistuimme pitämään veneen jaloillaan, mutta syke nousi 190:een.

Pitkään kestäviä puuskia tulee jatkuvasti, puolen tunnin välein. Yleensä tuuli on niissä vain muutaman sekuntimetrin vallitsevaa tuulta voimakkaampi. Tänään iltapäivällä musta pilvi sai aikaan 35 m/s tuulen, ja vene broutsasi valtavassa aallokossa, ihan huolella. Onneksi kaikkien turvavaljaat olivat kiinni veneessä. Silloin oli vahdin vaihdon aika, ja kahdella ylimääräisellä purjehtijalla oli valmiiksi kaikki varusteet yllään, joten he pääsivät rullaamaan genaakkerin. Jatkoimme kolmella reivillä isossa ja pienellä staysaililla. Veneen vauhti oli edelleen yli 25 solmua. Veden pinta oli kauttaaltaan valkoinen.

Pelottavaa, kyllä, mutta kiehtovaa.

Kukaan ei juuri pysty nukkumaan, koska vahtivuoron lisäksi yksi vahtimiehistö on aina täydessä valmiudessa. Eli vahdin jälkeen olet tunnin valmiudessa täydet varusteet päällä ja sen jälkeen pari tuntia punkassa. Ennen seuraavaa vahtia olet jälleen tunnin valmiudessa.

Odottelemme jo normaalia purjehtimista ilman pitkittyneitä puuskia, jotta saisimme edes vähän unta!”

Bouwe Bekking