Beneteau Groupiin kuuluva Prestige oli alkujaan Jeanneaun isompien matkaveneiden mallisarjan nimi, josta se ”kasvoi” omaksi brändikseen. F-sarjan kantaisinä voidaan hyvin pitää 2000-luvun alun suosittuja Jeanneau Prestige 32 Fly ja Jeanneau Prestige 36 Fly -malleja. Itsenäisen Prestige brändin aseman puolestaan sementoi viimeistään viimevuosikymmenen Prestige 500, joka nousi kokoluokkansa myydyimmäksi venemalliksi maailmassa.
Uusi F4 avaa uuden mallisukupolven Prestigen historiassa. Mallinumerossa ei ole suoraa logiikkaa veneen pituuteen, sillä F4 on hieman yli 15 metriä eli lähes 50 jalkaa pitkä. Moottoreina on kaksi 480-hevosvoimaista Volvo Pentan D6-dieseliä IPS-vetolaitteisiin yhdistettynä. Huippunopeudeksi odotetaan 28 solmua, mikä mahdollistaa päälle 20 solmun marssivauhdin.
Prestigen uutta sukupolvea ovat olleet synnyttämässä tutut nimet. Rungosta vastanneella yhdysvaltalaisella Michael Petersillä ja ulkomuodot piirtäneellä italialaisella Garroni Designilla on jo pitkä liuta Jeanneau- ja Prestige-malleja vyöllään. Lab Project sisustusstudion perustaneen Valentina Militerno De Romedisin kädenjälki on näkynyt Prestigen uutuuksissa vuodesta 2020.
Ulkomuodoltaan F4 on edelliseen Prestige-sukupolveen nähden pikemminkin luontevaa jatkumoa kuin suurta mullistusta. Keula on saanut selvästi aiempaa enemmän täyteläisyyttä ja korkeutta, minkä lisäksi myös pituus-leveyssuhde on kasvanut. F4 on yhtä leveä kuin metriä pidempi edeltävän sukupolven Prestige 520. Silti F4 näyttää kokonaisuutena tasapainoiselta ja sopusuhtaiselta.
Tilaratkaisuissa on Prestigelle tyypilliseen tapaan muutamia uusia oivalluksia. Eräänlaista paluuta vanhaan edustaa omistajan makuukajuutan asemointi keulaan. Mastersviitin asemaa korostaa sen sijainti omalla puolikannella, eli lattiakorkeudeltaan pääkannen kansisalongin ja keskiveneen vieraskajuuttojen välissä. Sijainti takaa myös paremman yksityisyyden, vaikkakin joku saattaa jäädä kaipaamaan Prestigen aiempaa tavaramerkkiä, omistajan kajuutan omaa sisäänkäyntiä. F4:ssa samaa keulasviittiin johtavaa porraskäytävää kuljetaan myös vieraskajuuttoihin ja niiden yhteydessä olevaan vieras- ja päivätoilettiin.
Kansitasolla sisäsalongin, pentterin ja takakannen oleskelutilan kombinaatiota on aseteltu hiukan uuteen uskoon. Kansisalongin kulmasohva näyttäisi olevan kutakuinkin yhtä pitkä poikittais- kuin pituussuuntaan. Pentterin umpinainen sivu on paapuurin laidalla, kokkailun aikaiset näkymät avautuvat ennemmin perän avotilan kuin sisäsalongin suuntaan. Takakannen kalustesetti on muodikkaasti irtonainen, kaksi sohvaa ja pöydän voi kääntää mieleiseensä asetelmaan. Uimataso nousee ja laskee hydraulisesti vasta lisävarusteena.
Pitkä yläkansi on hyödynnetty koko mitaltaan. Ulko-ohjaamon vieressä on loikoilu- ja matkustustilaa, jonka erottaa pidemmästä pöydällisestä sohvaryhmästä pentterikaappi. Auringonpaahdetta voi kerryttää myös keulakannen patjoilla.