IPS Electic -mallisto on kohdennettu viime vuonna julkistetun IPS Hybrid -malliston tavoin etenkin ammattikäyttöön, mutta löytää varmasti tiensä myös suurempiin moottorijahteihin.
Ensimmäisenä huvivenevalmistajana IPS Hybridin otti hyötykäyttöön italialainen Azimut viime syyskuussa Cannesin venemessuilla esitellyssä Seadeck 7 -mallissa. IPS Electricin ensimmäistä venevalmistajakumppania ei ole vielä kerrottu julkisuuteen mutta eiköhän perästä kohta kuulu, sillä ensimmäiset IPS900E-moottorit toimitetaan Volvo Pentan mukaan kuluvan vuoden viimeisen neljänneksen aikana.
Käytännössä Volvo Penta aikoo sähköistää koko IPS-vetolaitteilla varustetun moottorivalikoiman. Vetolaitteita on viittä kokoa, IPS10, IPS15, IPS20, IPS30 ja IPS40.
Volvo Penta IPS10, IPS15, IPS20 ja IPS30 vetolaitteet.
Polttomoottoreissa jokaisen vetolaitekoon pariksi on mitoitettu oma dieselmoottorimalli, jotka ovat pienimmästä suurimpaan lueteltuna D6 (300–480 hv), D8 (450–600 hv), D11 (510–725 hv), D13 (700–1 000 hv) ja 2 x D13.
Yhtä suurinta IPS40-vetolaitetta "ruokkii" aina kaksi moottoria. Voimanlähteinä voi olla kaksi dieseliä kuten kuvassa, kaksi sähkömoottoria tai yhden polttomoottorin ja yhden sähkömoottorin kombo.
Koska IPS-voimalinjoja on veneessä aina vähintään kaksi tai enintään neljä, ulottuu polttomoottori-IPS-vaihtoehtojen valikoima 600–8 000 hevosvoimaan. Jotta asia olisi vielä piirun monimutkaisempi, nimeää ja numeroi Volvo Penta IPS-mallinsa yläkanttiin. Esimerkiksi tehokkain IPS30-vetolaitetta hyödyntävä malli on D13-IPS1350, eikä D13-IPS1000. Perusteena on, että IPS-vetolaitteeseen yhdistettynä sisämoottori tarjoaa Volvo Pentan mukaan noin 30 prosenttia paremman taloudellisuuden ja suorituskyvyn kuin perinteiseen akselivetoon yhdistettynä.
Hyötysuhteeltaan tehokas IPS-vetolaite tarjoaakin hyvän lähtökohdan energiankulutukselle aralle sähköistymiselle. Aikanaan IPS Electric -voimalinjojen tarjonta tulee kattamaan teholuokat 220–1 100 kilowattia. Tutummissa yksiköissä ilmoitettuna skaala on siis noin 300–1 500 hevosvoimaa. Nelimoottoriasennuksessa tehoa onkin sitten jo pienen voimalaitoksen verran eli lähemmäs 4,5 megawattia.
Mallinimeäminen yläkanttiin jatkuu myös sähkömalleissa. Nyt julkistetun IPS900E-voimalinjan tehoksi ilmoitetaan 515 kilowattia eli 700 hevosvoimaa. Toinen jo nimetty malli on 374 kilowatin (510 hv) IPS650E.
IPS Electric tulee saataville kaksi-, kolmi- ja nelimoottoriasennuksina. Kahden IPS900E:n yhteusteho on 1 030 kilowattia eli noin 1 400 hevosvoimaa.
Sähkömoottorien luonne poikkeaa polttomoottoreista, joten moottorien ja vetolaitteiden parinmuodostusta on sähkömalleissa säädetty. Todennäköisesti rajoittavana tekijänä ei ole maksimiteho, vaan sähkömoottorien mittava maksimivääntö. Siksi 700-hevosvoimaisen IPS900E:n parina on polttomoottoreissa vastaavan maksimitehon sietävän IPS20:n sijaan järeämpi IPS30. IPS650E:n parina on saman logiikan mukaan IPS20.
IPS900E:n painoksi (moottori ja vetolaite kuivana) ilmoitetaan 1 485 kiloa. Se on selvästi vähemmän kuin polttomoottorivastineiden, vertasipa sitten 1 800 kilon D11-IPS950 (725 hv) tai 2 300 kilon D13-IPS900 -malliin (700 hv). Painoetu on tervetullutta ja tarpeen, silla sähkömoottorin tarvitsema ja riittävän toimintasäteen turvaava ajoakku painaa nykytekniikalla sen verran paljon, että tilanne kääntyy päinvastaiseksi, vaikka myös polttomoottorin kaipaama energiasisältö eli polttoaine ja sen tankki huomioidaan.
Volvo Penta korostaakin, että jokainen IPS Electric voimalinja räätälöidään asennuksen kohteena olevaan veneeseen tai alukseen sopivaksi. Esimerkiksi valmiiksi määriteltyjä akkupaketteja ei ole, vaan ne mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Täyssähköjärjestelmää voidaan myös täydentää ajoakustoa lataavalla polttomoottorigeneraattorilla. Matkanjatkajan myötä täyssähköjärjestelmästä tulee itseasiassa sarjahybridi: liikkuminen tapahtuu aina sähkömoottorien voimin, mutta niiden tarvitsemaa energiaa tuotetaan tarpeen mukaan myös järjestelmään kuuluvilla polttomoottoreilla, joissa toki voidaan hyödyntää uusiutuvaa HVO-biopolttoainetta.
Sähkömoottorit ja IPS-vetolaitteet ovat vain osa voimalinjaa. Kuvan kokoonpanossa akkuja lataa kaksi matkanajatkana toimivaa tehokasta polttomoottorigeneraattoria.
Luonnollisesti IPS Electric -voimalinjaa kaitsetaan Volvo Pentan uusimmalla hallinta- ja valvontalaiteteknologialla. Sen perustana on lähes kaiken kattava EVC (Electronic Vehicle Control) -arkkitehtuuri, joka loppukäyttäjälle näyttäytyy esimerkiksi kosketusnäyttöihin perustuvana Glass Cockpit -ohjaamona, Assisted Docking -rantautumisavustimena sekä kokonaisvaltaisen ajon IPS Joystick -hallintalaitteella mahdollistavana Joystick Driving -toimintona.
