Uusien vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto kuvaa varsin tarkasti vene- ja vesijettikaupan tilaa, vaikka vuosien varrella on tapahtunut joitakin muutoksia sekä vesikulkuneuvojen rekisteröintivaatimuksissa että rekisterin ylläpidossa. Nykyisen kaltaista ensirekisteröintitilastoa on ollut saatavilla noin vuodesta 2002 saakka. Vielä tuolloin vesikulkuneuvorekisteriä piti yllä maistraatti, jolta vastuu siirtyi nykyistä Traficomia edeltäneelle Trafille elokuussa 2014.
Viime vuonna vesikulkuneuvorekisteriin ensirekisteröitiin yhteensä 2 631 uutta vesikulkuneuvoa. Kokonaismäärään muodostuu noin 1 950 moottoriveneestä, 650 vesijetistä, 17 purjeveneestä sekä yksittäisistä ilmatyynyaluksista, hydrokoptereista sekä sauna- ja työlautoista.
Sekä kokonaismäärä että uusien moottoriveneiden rekisteröintimäärä oli viime vuonna noin 20 prosenttia pienempi kuin edellisvuotena. Vesijeteissä lasku oli muutaman prosenttiyksikön pienempi. Uusia purjeveneitä rekisteröitiin viime vuonna yksi enemmän kuin vuonna 2023. Tilastojen valossa viime vuosi oli venekaupan kannalta mittaushistorian eli koko 2000-luvun huonoin.
Pienet avoveneet ja vesijetit kärkenä
Kappalemääräisesti Suomi on aina ollut pienten moottoriveneiden maa. Niinpä valtaosa viime vuonnakin myydyistä, rekisteröintivaatimukset ylittävistä moottoriveneistä kuuluu 4–6 metriä pitkien, perämoottorilla varustettujen avoveneiden luokkaan.
Avoveneissä suosituimpia ovat erilaiset tuplapulpetti- ja bowrider-mallit, joista enemmistö on alumiinirunkoisia. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa suositut keskipulpettiveneet sekä kovapohjaiset kumiveneet eli rib-veneet ovat Suomessa avoveneiden marginaalissa.
Moottoriveneiden 6–8 metrin keskikokoluokka täyttyy suurimmista avovenemalleista sekä erilaisista osittain ketetuista daycruiser- ja cabin-malleista. Niiden kokonaismarkkina oli viime vuonna noin 400 venettä. Varsinkin matalalla keulakajuutalla ja avo-ohjaamolla varustettujen daycruiserien kauppa reagoi vahvasti talouden vaihteluihin, ohjaushyttiveneiden kauppa käy tasaisemmin. Suuria, yli 8 metriä pitkiä moottoriveneitä toimitettiin viime vuonna vajaat sata, joista tusinan verran oli yli 40-jalkaisia (12 m).
Vesijettien markkinaa johtaa suvereeniin tapaan Sea-Doo, joka jätti japanilaishaastajille eli Yamahalle ja Kawasakille vain rippeet. Japanilaismerkkejä myytiin viime vuonna alle sata, loput vesijettikaupat meni Sea-Doolle.
Sea-Doon vesijetti oli viime vuonna tuttuun tapaan Suomen myydyin vesikulkuneuvo. Useimmiten kyse on edullisen hintaluokan Spark-mallista.
Purjeveneissä viime vuoden ykkönen oli ranskalainen Beneteau neljällä veneellä. Muita myytiin vain yksittäisiä kappaleita. Huomionarvoista on purjeveneiden koko. Myydyistä veneistä yli puolet oli yli 40-jalkaisia (Arcona 435, Beneteau Oceanis 46.1 ja Oceanis 51.1, Garcia Exploration 45, Grand Soleil 44, Hanse 460, Lagoon 46, Swan 48 ja X-Yachts X4.9).
Beneteau seilasi viime vuonna purjeveneiden ykköseksi. Se oli ainoa purjevenemerkki, joka ylsi useamman mallin ja kappaleen rekisteröintimäärään. Kuvan Beneteau Oceanis 51.1 oli viime vuoden purjeveneistä suurin ja ainoa yli 50-jalkainen.
Moottoriveneissä tuttu kärkinimi
Suomen myydyimpänä moottorivenemerkkinä jatkaa tuttuun tapaan Buster. kansansuosikin ensirekisteröintimäärä putosi viime vuonna 10 prosentilla 350 veneeseen. Parhaimpina vuosina pelkästään uusia Bustereita rekisteröitiin yli tuhat.
Buster aina vaan. Vaikka Busterin markkinaosuus on pienentynyt parhaiden vuosien yli 30:sta nykyiseen alle 15 prosenttiin, on se yhä selvästi Suomen myydyin moottorivenemerkki, jonka mallit hallitsevat etenkin suosituimpien avoveneluokkien rekisteröintitilastoja.
Toissa vuonna rekisteröintitilaston kakkossijalle noussut Suvi säilytti paikkansa. Sen myynti hiipui kutakuinkin samaa tahtia kokonaismäärän kanssa.
Komean nousun kolmannelle sijalle tehnyt Faster oli valtamerkeistä ainoa, joka onnistui viime vuonna kasvattamaan ensirekisteröintimäärää. Se kipusi 180 veneellä aivan Suvin kantaan.
Kolmanneksi aivan hopeasijalla olevan Suvin kantaan noussut Faster pystyi ainoana valtamerkkinä kasvattamaan myyntiään viime vuonna. Faster on avovenemerkeistä ainoa, joka saa myytyä merkittävissä määrin myös keskipulpettiversioita.
Seuraavat sijat menivät Silverille, Yamarinille ja Terhille, joka ylsi viimeisenä merkkinä yli sadan veneen rekisteröintimäärään. Kymmenen kärjen täydensivät AMT, Falcon, Silacraft ja Finnmaster. Eniten asemiaan kärkikymmenikössä menettivät Finnmaster, Terhi, Yamarin ja sijalle 12 tipahtanut Alutroll. Alutrollin paikan ottanut Silacraft onnistui lähes tuplaamaan myyntinsä.
Mallitasolle vietynä Busterilla on kaikki palkintopallipaikat. Viime vuoden myydyimmät moottorivenemallit olivat Buster L (5,1 m), Buster M (4,8 m) ja Buster S (4,4 m). Bustereiden rekisteröintimäärät olivat mainitussa järjestyksessä 96, 79 ja 61 venettä, joten mikään venemalli ei enää viime vuonna yltänyt yli 100 veneen rekisteröintimäärään. Muista kärkimerkeistä Fasterin myynti nojasi viime vuonna 525- ja 460- ja Suvin 47- ja 50-malleihin. Niiden rekisteröintimäärät jäivät 40–50 kappaleeseen.
Myös yli kuuden metrin kokoluokassa myydyimmät mallit ovat avo-Bustereita (XL ja XXL). Daycruiserien tyyppiluokassa kärkeen ajoi viime vuonna AMT 210 DC. Ohjaushyttiveneissä myydyimmäksi nousi odotetusti viime vuonna markkinoille lanseerattu pieni ja edullinen Terhi 480 C.
Suuremmissa moottoriveneissä Targa on kuin kelohonka, jota talouden tuulet eivät riepottele. Targoja luovutettiin viime vuonna ostajille 17, aivan kuten edellisenä ja sitä edellisenä vuonna. Myydyin Targa-malli oli viime vuonna kuudella veneellä T32. Se oli samalla viime vuoden myydyin yli 10 metrin pituinen moottorivenemalli.
Yli 40 jalan eli 12 metrin kokoluokassa viime vuoden tilastokärki oli Targa 41 kolmella veneellä. Kaikkiaan yli 12-metrisiä moottoriveneitä rekisteröitiin viime vuonna alun toistakymmentä, suurimpina Riva Rivale 56 ja Princess S65.
