Kaiken kaikkiaan uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin Suomessa viime vuonna 3 844 kappaletta. Eniten rekisteröitiin moottoriveneitä, joita merkittiin rekisteriin 2 824. Lukuun sisältyy 2 715 varsinaisen moottoriveneen lisäksi 52 kumivenettä ja ribiä, kolme hydrokopteria, yksi ilmatyynyalus sekä muu-kategorian 53 moottoroitua vesikulkuneuvoa, joihin lukeutuvat esimerkiksi sauna- ja työlautat.
Edellisvuonna vastaava lukema oli 2 873, eli moottorivenekauppa hiipui viime vuonna noin 50 veneellä tai hiukan alle kahdella prosentilla.
Vesijetit kävivät sen sijaan hyvin kaupaksi. Niiden rekisteröintimäärä nousi vajaasta 700:sta yli tuhanteen. Kasvuprosentiksi muodostuu siten yli 45.
Ylivoimaisesti myydyin vesijettimerkki oli tuttuun tapaan Sea-Doo. Se nousi 740 uuden laitteen ensirekisteröintimäärällä samalla myös ylivoimaisesti suosituimmaksi vesikulkuneuvomerkiksi, sillä mikään moottorivenemerkki ei yllä läheskään vastaavaan myyntimäärään.
Sea-Doon ylivoima perustuu edulliseen Spark-malliin, joita myytiin viime vuonna arviolta useita satoja. Arviolta siksi, että rekisteröintitilasto ei tunne suurinta osaa Sparkeista nimeltä. Isompien, tehokkaampien ja kalliimpien vesijettien luokkaan kuuluvien Sea-Doo -mallien myyntimäärätkin riittäisivät vesijettien markkinajohtajan asemaan, mutta niukemmalla erolla Kawasakiin ja Yamahaan.
Uusien purjeveneiden kauppa on viime vuosina tyrehtynyt lähes täysin. Viime vuonna kasvuprosentti oli sentään 25, mutta siihen riitti rekisteröintimäärän kasvu kolmella veneellä tusinasta viiteentoista.
Noista 15:sta oli tehdastekoisia ja merkiltään vesikulkuneuvorekisterin tuntemia kuusi. Viime vuoden myydyin purjevenemerkki Suomessa oli isoja katamaraaneja valmistava Lagoon, joita rekisteröitiin kaksi kappaletta. Loput neljä uusmyyntiin viime vuonna kyennyttä purjevenemerkkiä selviävät oheisesta taulukosta.
Buster takaisin ykköseksi
Buster oli Suomen myydyin moottorivenemerkki vuosikymmenien ajan, kunnes vuoden 2016 rekisteröintitilastossa Yamarin kiilasi sen ohi Cross-alumiiniversioiden siivittämänä. Viime vuonna Buster otti paikkansa takaisin. Sen myynti nousi 410 veneeseen, kun Yamarinin puolestaan laski 369 veneeseen.
Kymmenen myydyimmän venemerkin listalla myös Terhi ja Bella kirjasivat lähes Yamarinin veroiset pudotukset rekisteröintimäärissä, minkä vuoksi niiden listasijoitukset heikkenivät vuoden takaisiin verrattuina.
Bellan tappiota tosin tasoittaa huomattavan hyvin sujunut Falcon-alumiiniveneiden lanseeraus. Falcon nousi 65 veneen rekisteröinnillään heti ensimmäisenä myyntivuotenaan Suomen 10. suosituimmaksi venemerkiksi.
Kymmenen myydyimmän venemerkin listalla rekisteröintimääriään pystyivät kasvattamaan Busterin lisäksi Faster, Suvi, AMT ja Finnmaster.
Myydyimpien venemerkkien listaa eteenpäin jatkettaessa merkkikohtaiset myyntimäärät käyvät nopeasti niin pieniksi, että muutosprosenteista tulee herkästi suuria. Silti listalta voi poimia onnistujia ja epäonnistujia.
Esimerkiksi keskihyttiveneisiin erikoistunut TG kulkee omaa polkuaan vakaassa kasvussa, mutta päiväristeilijöihin panostaneen Flipperin suunta on päinvastainen – viime vuoden hellekesästä huolimatta.
Suomen venemarkkinat ovat erittäin vahvasti kotimaisten venevalmistajien hallussa, sillä valtaosa myydyimmistä venemerkeistä on suomalaisia. Myydyin tuontivenemerkki oli viime vuonna kelpo kasvun saavuttanut ranskalainen Jaenneau, joka onnistui lisäksi myymään Suomeen viime vuonna aiempia vuosia enemmän suuria moottorivenemalleja.
Jeanneaun lisäksi tuontivenemerkeistä myyntiä kasvattivat vauhdilla ruotsalainen Arronet , venäläinen Master ja norjalainen Pioner. Myydyimpien venemerkkien listauksen muut ulkomaalaiset ovat Brig, Quicksilver, Anytec, Sting ja Linder. Kolmenkymmenen kärkeen mahtuu siis yhdeksän ulkomaista venemerkkiä, mutta myydyinkin niistä on vasta sijalla 16.
M määrää tahdin
Mallitasolla tarkasteltuna Suomen venekauppa on tuttuun tapaan hyvin pienvenevoittoista. Suosituimpia ovat avoveneet, erityisesti pulpettiveneet ja bowriderit. Niitä rekisteröitiin viime vuonna liki tasatahtia: pulpettiveneitä noin 950 ja bowridereita 1 050. Edellisvuoteen verrattuna avoveneiden kokonaismyyntimäärä pysyi kutakuinkin ennallaan, mutta myyntijakauma kaventui.
Pulpettiveneet hallitsevat pienempien ja bowriderit suurempien avoveneiden kokoluokkaa. Vedenjakaja menee tällä hetkellä noin 4,7–4,8 metrin kohdalla, mistä ylöspäin bowriderit ovat selvästi suosituimpia.
Avoveneiden yleisin runkomateriaali on alumiini, sillä viime vuonna rekisteröidyistä uusista avoveneistä noin 1 250 oli alumiinirunkoisia. Bowridereissa alumiiniveneiden suosio korostuu, sillä niistä alumiinirunkoisia oli jo yli kaksi kolmannesta eli 730 venettä.
Alumiiniveneiden suosio näkyy mallikohtaisissa rekisteröintitilastoissa selvästi. Oheiseen mallikohtaiseen taulukkoon listattujen 30 pulpetti- ja bowrider-venemallin joukossa on 23 alumiinivenettä (kaikki Busterit, Yamarin Crossit, Fasterit, Falconit ja Silverit) ja vain kuusi abs- tai lujitemuovivenettä (Terhit, Suvit ja Bella 485 R). AMT 175 BR:n saa joko alumiini- tai lujitemuovirungolla, ja niiden välillä myynti jakautui viime vuonna jokseenkin tasan puoliksi.
Suomen viime vuoden myydyin venemalli oli Buster-kauppaa siivittänyt uusi M, jota rekisteröitiin 108 kappaletta. Myös uudistunut Magnum/SuperMagnum sekä suosittuun 5–7-metristen bowrider-tyyppisten veneiden luokkaan kuuluvat keskikokoiset Lx, X ja XL myivät hyvin.
Yamarin-kaupan lovesta suuri osa selittyy toissa vuoden suosikkimallien, Cross 49 BR:n ja Cross 54 BR:n myynnin hyytymisellä. Vielä toissa vuonna niitä rekisteröitiin yhteensä 132 kappaletta, viime vuonna enää vain 69. Sen sijaan yli 5,5-metristen bowriderien luokassa Cross-mallit jatkoivat suosituimpina myös viime vuonna.
Falconin myydyin malli oli merkin ensimmäisenä vuonna BR 6, joka ylsi 5,5-metristen bowriderien listalla kolmanneksi. AMT:n 175 BR teki myös hyvää nousua, pitkälti alumiinirunkoisen version voimin.
AMT:n ja Falconin menestys lienee ainakin osatekijä vastaavankokoisten Yamarin Cross -mallien suosion hiipumisessa. Koska kokonaismarkkinat eivät kasva, käydään markkinaosuuksista kovaa taistoa.
Faster hallitsee suvereenisti isompien pulpettiveneiden markkinoita CX- ja CC-malleillaan, mutta niiden lisäksi myös bowrider-luokkaan kuuluvat 525 ja 560 SC -mallit myyvät hyvin. Myös Silver ylsi tuttuun tapaan myydyimpien bowrider-mallien listoille useammalla eri mallilla.
Edellisvuosien myydyin venemalli Terhi 475 BR jäi viime vuonna Buster M:n taakse. Terhin pääkilpailijoina voidaan kuitenkin pitää pikemminkin Suvin 47 ja 50 Duo -malleja, joiden viime vuodelle esitelty facelift oli ainakin myynnin kasvun valossa onnistunut.
Tekevätkö daycruiserit paluun?
Suomessa retkiveneluokissa tahdin määrää matalalla keulakajuutalla ja isolla avotilalla varustetut daycruiserit sekä erilaiset ohjaushyttiveneet. Perinteiset retki-hardtopparit ovat katoavaa kansanperinnettä.
Vaikka viime kesä oli ennätyslämmin, ei se näkynyt hyvän kelin retkiveneinä pidettävien daycruiserien kaupassa, sillä niiden rekisteröintimäärä jäi viime vuonna noin 185 veneeseen. Edellisvuotena päästiin vielä nippa nappa yli 200 veneeseen.
Viime vuoden myydyimmät daycruiser-mallit tulivat tuttuun tapaan Yamarinilta ja Flipperiltä. Niitä kirittävät kovimmin lähinnä AMT ja Finnmaster sekä listan ulkopuolelta norjalainen Askeladden. Suosituimman daycruiserin titteli pysyy sitkeän selvästi Yamarin 59 DC:llä, huolimatta sen korkeasta malli-iästä.
Alkaneen vuoden daycruiser-kaupan ennakoidaan sujuvan vilkkaammin, sillä ostohaluja kirvoittaa hellekesän muistelu sekä monet markkinoille tulevat uutuusmallit. Niihin lukeutuvat esimerkiksi AMT 210 DC, Silver Tiger DCz, norjalaisen Nordkappin Noblesse 660 ja 20 sekä kesäksi lanseerattava Yamarin 63 DC.
Ohjaushyttiveneitä meni viime vuonna "kilpiin" noin 210, kolmisenkymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suosituimmat mallit olivat vain ohjaushyttiveneiden valmistukseen keskittyvän TG:n 5.9 ja 6.9.
Vähintään rungoltaan alumiinisten venemallien osuus on ohjaushyttiveneiden luokassa merkittävä, viime vuonna noin 80 venettä. Valtaosa alumiinisten ohjaushyttiveneiden markkinasta on kolmen valmistajan, Busterin, Yamarin Crossin ja Arronetin hallussa. Tänä vuonna ne haastaa ainakin kaksi varteen otettavaa uutuutta, lujitemuovinen Finnmaster P6 ja alumiinirunkoinen Falcon C 7.
Etenkin Norjassa ja Keski-Euroopassa suosittujen, mahdollisimman eteen sijoitetulla ohjaushytillä varustettujen pilothouse-veneiden myynti ei Suomessa tunnu ottavan tuulta, vaan myynti keskittyy täällä keskihyttiveneisiin. Viime vuonna myydyin pilothouse-tyyppinen ohjaushyttivene oli Quicksilverin Captur 675.
HT-veneiden segmentti alkaa olla sen verran pieni, ettei venemalleja riitä listattavaksi. Toissa vuonna myydyin HT-vene oli loppuunmyynnissä ollut Yamarin 63 HT, minkä jälkeen malli poistui tuotannosta. Viime vuonna saman tempun teki pykälää pienempi Yamarin 56 HT. Senkin elinkaari on tulossa päätökseen eikä seuraajaa ole luvassa.
Isompia ja pienempiä matkaveneitä
Makuukajuutalla tai useammalla, erillisellä toiletilla ja pentterillä varustettuja matkamoottoriveneitä rekisteröitiin viime vuonna Suomessa noin 150. Matkaveneilyharrastuksen hiipumisesta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta matkamoottoriveneiden myynnin kasvu näpäyttää: toissa vuonna matkamoottoriveneitä myytiin noin 120.
Myydyin matkamoottorivene oli viime vuonna tuttuun tapaan Targa 27 veneen rekisteröinnillään. Sen suositun malli oli kymmenmetrinen 30.1, ja suurin 44. Targan jälkeen seuraavaksi myydyimmät matkavenemerkit olivat Jeanneau (22 matkavenemallin ensirekisteröintiä), Finnmaster (21), Grandezza (18) ja Sargo (10).
Suosituimmat yksittäiset matkavenemallit olivat viime vuonna Targa 30.1:n lisäksi Finnmaster T8 ja Grandezza 28 OC. Suurin rekisteriin merkitty matkamoottorivene oli viime vuonna englantilaisen Sunseekerin Predator 57.
Ensirekisteröintitiedot perustuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämään venerekisterin tietoihin. Luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.
