Eriksberg on historiallisesti merkittävä entinen telakka-alue, joka on muutettu viihtyisäksi merelliseksi asuinalueeksi. Maamerkkinä alueen horisonttia dominoi satama-altan yläpuolelle kohoava 74-metrin korkuinen 450 tonnin nosturi, joka tosin ei ole enää varsinaisessa käytössä. Pienellä mielikuvituksella ympäristö on esimerkki siitä, mitä Helsingin Hernesaari voisi tulevaisuudessa olla.
Eriksbergin messut alkoivat vaakasuorassa räntäsateessa, joka messujen ensimmäisen puolessavälissä muuttui kirkkaan kuulaaksi kevätpäiväksi. Paikalla oli 115 näytteilleasettajaa laitureilla, teltoissa tai ulkotiloissa esittelemässä veneitään sekä veneilyratkaisuja ja -palvelujaan. Satama-altaassa oli esillä noin 70 venettä laidasta laitaan eli mistään valtavan suuresta tapahtumasta ei ollut kyse. Vertailun vuoksi elokuisessa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä on tavannut olla esillä noin 200 venettä.
Purjeveneitä oli näyttelyssä yhteensä muutama. Suurin ja kaunein näistä oli tanskalainen X4.3 mk2 -uutuuspursi, joka esiteltiin viime vuonna. Varusteista riippuen 600–800 000 euron pursia on valmistajan mukaan myyty jo 12 kappaletta. Huonosti ei ole mennyt isosisar X5.6:llakaan, joita on myyty puolentoistavuoden aikana jo 16. Muita Eriksbergin messuilla esiteltyjä pursia olivat saksalaispari Bavaria C38 ja Hanse 388.
Messujen teemana oli kestävä kehitys ja siihen liittyvät veneilyratkaisut rehtiä hupia unohtamatta. Sähköveneitä oli paikalla kymmenkunta erilaista ratkaisua. Sähköveneet olivatkin messujen yksi suuri vetonaula. Sähköveneilyn hillityn eleganssin vastapainona toinen ruotsalaisille mieluinen venetyyppi olivat kovapohjaiset RIB-kumiveneet, joita messuilla oli esillä runsaasti ja koeajoaja tarjottiin aktiivisesti. Kolmas merkittävä segmentti veneitä olivat uppoumarunkoiset tai korkeintaan puoliliukuvat tenderit, joita Suomessa ei ole vielä paria poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan nähty.
Eriksbergin messut toimivat myös jonkinlaisena suunnannäyttäjänä siitä, mihin suomalainenkin veneily on menossa. Ei, ettäkö olisimme jotenkin jälkijunassa, mutta tosiasia on, että länsinaapurissa on aina haistettu eurooppalaiset trendit joitakin vuosia ennen meitä ja että nämä trendit ovat sitten rantautuneet raukoille rajoillemme hieman myöhemmin. Tässä suhteessa uskallan ennustaa erityisesti polttoaineiden nykyhinnoilla, että sähkö ottaa myös meillä enemmän markkinaosuutta siellä, missä se on mahdollista. Tämän lisäksi hitaampi veneily tulee varmasti kasvattamaan suosiotaan, kun bensaa ja dieseliä pyörteenään imevät plaanaavat veneet jäävät pakostakin harvojen huviksi. Tämä ennuste ei tosin koske ainakaan vielä alkuvaiheessa koske pienempiä ja kevyempiä moottoriveneitä.
Eriksbergin messuilla vieraili kolmen päivän aikana arvioiden mukaan muutama tuhat kävijää, jota näytteilleasettajat ja messujärjestäjät pitivät hyvänä määränä. Tyytyväisyyteen ja suoranaiseen iloon on syytäkin, sillä Eriksbergin messut olivat ensimmäinen todellinen venemessutapahtuma hyvään aikaan Pohjoismaissa. Toivotaan, että tapahtuma pani pisteen koronan kurimukselle ja että saamme nauttia aidoista kohtaamisista myös myöhemmin tänä ja ensi vuonna erilaisissa veneilyalan tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla.