Viime vuonna tapahtunut ohjusveneeen ja luotsiveneen vaaratilanne tutkittu: Sota-alusten kulku ilman AIS-lähetintä aiheuttaa turhia riskejä merellä
Moni veneilijä on törmännyt tilanteeseen, jossa Merivoimien alus kiitää yllättäen näköpiiriin. Merivoimien alukset eivät lähetä AIS-dataa veneiden AIS-vastaanottimiin, ne näkyvät heikosti tutkassa, ja harmaan värityksen takia niitä on vaikea nähdä silmällä.
Ohjusveneen häiveominaisuudet ja kulku ilman AIS-lähetintä johtivat vaaratilanteeseen Emäsalon edustalla 1. joulukuuta viime vuonna, Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) kertoo lokakuun lopussa julkaistussa raportissaan.
Onnettomuustutkintakeskuksen mielestä Merivoimien tulisi harkita, tarvitseeko sen alusten liikkua myös rauhan aikana huomaamattomasti. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita merenkululle ja myös veneilijöille.
Hieman kärjistäen ajatellen tilanne olisi sama kuin se, että Maavoimien kuorma-autot ajaisivat normaalioloissa maantiellä ilman ajovaloja pimeällä, kuten ne tekisivät kriisitilanteessa.
Tutkittu vaaratilanne tapahtui aamuyöllä 1.12.2018, kun Merivoimien ohjusvene sekä Finnpilot Pilotage Oy:n luotsivene päätyivät tilanteeseen, jossa luotsivene oli tulossa törmäyskurssilla suoraan kohti ohjusvenettä.
Luotsiveneen kuljettaja onnistui tekemään jyrkän väistöliikkeen havaittuaan ohjusveneen. Alukset sivuuttivat toisensa noin 40 metrin etäisyydellä. Vaaratilanteessa ei ollut tarvetta pelastustoimille.
Kaksi suositusta
Onnettomuustutkintakeskus antoi tapauksesta kaksi suositusta. Ensimmäinen suositus liittyy Merivoimien periaatteeseen liikkua vesillä huomaamattomasti.
Merivoimien alukset eivät lähtökohtaisesti lähetä AIS (Automatic Identification System) paikka- ja tunnistetietoa. Meriliikennekeskusten (VTS, Vessel Traffic Services Finland Oy) tilannekuva perustuu keskusten tutkatiedon lisäksi alusten lähettämään AIS-järjestelmän tietoihin. Tutkitussa vaaratilanteessa ohjusvene oli pudonnut VTS:n tutkaseurannasta eikä ohjusveneellä tunnistettu mahdollisuutta, että luotsivene ei ollut havainnut väyläalueella kulussa olevaa ohjusvenettä.
Onnettomuustutkintakeskuksen mielestä Merivoimien tulee laatia riskiarviointi oman toimintansa huomaamattomuuden merkityksestä omien ja muiden alusten turvallisuudelle sekä VTS:n mahdollisuuksille valvoa alueensa meriliikenteen yleistä turvallisuutta. Merivoimien pitää ohjeistaa tarvittavat toimenpiteet tunnistettujen riskien hallitsemiseksi.
– VTS:n kattavan tilannekuvan merkitys korostuu vilkkaan liikenteen alueilla ja vilkkaiden liikennekausien aikana. Turvallisen merenkulun varmistamiseksi on tärkeää, että meriliikenteen ohjaus saa kaikissa tilanteissa riittävät tiedot myös alueella toimivista viranomaisaluksista, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Merivoimat ja Finnpilot Pilotage Oy sopivat Liikenne- ja viestintäviraston kanssa menettelyt vaaratilanteiden ilmoittamisesta merenkulun turvallisuuden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.
Ohjus- ja luotsiveneen henkilöstö tekivät vaaratilanteesta poikkeamailmoitukset, jotka käsiteltiin kummankin organisaation sisällä, mutta tapahtumasta ei tehty viranomaisilmoitusta.
– Merenkulun turvallisuuden kannalta olisi erityisen tärkeää, että Liikenne- ja viestintävirasto saisi tietoonsa merenkulkuun liittyvät vakavat vaaratilanteet, joissa on ollut osapuolina kauppa-alukset tai lain soveltamisen ulkopuolella olevat alukset, painottaa johtava tutkija Risto Haimila.
Otkesin tutkimusraportin grafiikka läheltä-piti-onnettomuudesta.
Lue lisää Onnettomuustutkintakeskuksen raportista.
Otkesin aiheesta julkaisema tiedote löytyy täältä.
Artikkelia päivitetty 27.11.19 klo 22:25. Lisätty tapahtumasta laadittu kartta.
Hamina-luokan ohjusveneen häiveominaisuudet:
- Aluksen suunnittelussa on hyödynnetty häiveteknologiaa magneettisen-, lämpö- ja tutkaherätteen pienentämiseksi. Alus on muotoiltu siten, että se heijastaa takaisin mahdollisimman vähän tutkasignaalia. Metalliosat on päällystetty tutkasäteitä absorboivalla maalilla ja kansirakenteiden komposiittiin on integroitu häivemateriaalia.
- Ohjukset ovat aluksen sisällä perinteisten ulkona olevien heittimien sijasta (kuten Rauma-luokassa), jotta ne eivät näkyisi tutkassa.
- Päinvastoin kuin lasikuitu, hiilikuitu ei päästä lävitseen radioaaltoja. Tämä suojaa aluksen laitteita ulkoa tulevalta elektromagneettiselta pulssilta ja samalla estää laitteiden tuottamien radiosignaalien pääsyn ulos. Komentosiltaa lukuun ottamatta aluksessa ei ole lainkaan ikkunoita, joista signaalit pääsisivät vuotamaan.
- Aluksessa on vain hyvin vähän teräsosia, joten sen antama magneettinen heräte on vähäinen. Jäljelle jäävä magneettikenttä neutraloidaan rungon ympäri sijoitetuilla käämeillä.
Lähde: Wikipedia
