Totalveneen toimittajan piti hieman hieraista aamu-unisia silmiään, kun hän kurkkasi toimituksen ikkunasta tammikuiselle merelle Lauttasaaren selälle. Merialueella, jossa normaalisti seilaavat Tallinnan laivat ja kesäisin turistialukset, seisoi nyt suuri fregatti. Piti siis selvittää, mitä ihmettä nyt tapahtuu.
Lyhyen selvittelyn jälkeen ratkesi, että kyseessä on saksalainen monitoimifregatti Baden-Württemberg, joka on tullut Helsinkiin laivastovierailulle. Sattumalta samaan aikaan Totalveneen toimituksella oli myös venetesti meneillään, joten saimme aluksesta omaa kuvaakin.
Fregatti on parkissa Hernesaaren satamassa viikonlopun ajan Henry Fordin kadun kupeessa. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua fregattiin sunnuntaina klo 10–14.
Tulivoimaa riittää
Alukselta löytyy yksi 127 millimetrin laivatykki, joka on suunniteltu ensisijaisesti ampumaan meri- ja maa-ammuntoja yli sadan kilometrin päähän. Lisäksi laivasta löytyy 27 millimetrin automaattitykkejä kaksin kappalein.
Pienempää kaliiberia edustaa 12,7 millimetrin konekivääriaseistus. Aluksessa on viisi 12,7 millimetrin kauko-ohjattua konekivääriä ja kaksi perinteisempää 12,7 millimetrin konekivääriä.
Aluksesta löytyy luonnollisesti hyvä arsenaali meritorjunta- ja ilmatorjuntaohjuksia. Laivassa on myös vesitykki, jonka yhtenä käyttötarkoituksena on alusta mahdollisesti häiritsevien pienveneiden ”tulitus” vesisuihkulla.
Fregatti Baden-Württemberg kuvattuna Hernesaaren laiturissa perjantaiaamuna 10. tammikuuta. Kuva: Jan Sjölund
Lisäksi aluksen kyydissä on kaksi keskiraskasta NH-90-sotilashelikopteria. Kyseessä on sama helikopterityyppi, mitä myös Suomen puolustusvoimat käyttää. Laivan sisuksissa on myös neljä 11-metristä rib-venettä.
Aluksessa on miehistöä 120 henkilöä. Lisäksi helikopteriosastoon kuuluu 20 henkilöä.
Paljon ”lastentauteja”
Vaikka saksalainen fregatti edustaa uusinta uutta, tai ehkä juuri sen takia, siitä on tullut jonkinasteinen murheenkryyni Saksan merivoimille.
Sen rakentamiskustannukset nousivat alkuperäisestä, se myöhästyi kahdella vuodella ja käyttöönoton yhteydessä ilmaantui teknisiä pulmia, joita on pitänyt korjailla jälkikäteen.
Vesillelaskun jälkeen selvisi muun muassa, että alus kulkee 1,3 astetta kallellaan. Alus oli myös huomattavasti painavampi kuin suunniteltu. Tämä rajoittaa aluksen toimintasädettä, lisää käyttökustannuksia ja heikentää suorituskykyä operaatioissa.
Laiva jouduttiin palauttamaan telakalle pian käyttöönottonsa jälkeen.
Lopulta laiva hyväksyttiin laivaston käyttöön viime vuoden huhtikuussa. Se siirtyi operatiiviseen valmiuteen kesäkuussa 2019.
Fregatti on saamassa kolme sisaralusta kahden vuoden sisään. Seuraavan arvioidaan valmistuvan jo tämän vuoden alussa.
Esimakua Pohjanmaa-luokasta?
Saksalaiset fregatit antavat hieman esimakua siitä, minkä kokoluokan aluksia Suomen merivoimille on tulossa Laivue 2020 -hankkeen myötä.
Suomelle tulevat neljä uutta alusta ovat puolustusvoimien virallisen totuuden mukaan ”vain” isoja korvetteja, mutta kansainvälisen luokittelun mukaan ne osuvat fragatin määritelmän sisään.
Alushankinta on jo tehty, ja rakentaminen Rauman telakalla on aloitettu.
Helsingin Sanomat uutisoi kesällä, että Laivue 2020 -hankkeen aluksia on ”kaikessa hiljaisuudessa” paisutettu siten, että ne täyttävät jo fregatin määritelmän.
Pohjanmaa-luokan alusten koosta annettiin Laivue 2020 -hankkeen käynnistyttyä todellisuutta vaatimattomampi käsitys. Aluksi puhuttiin 90–100 metrin pituisista, sitten noin satametristä ja sen jälkeen noin 105 metrin pituisista aluksista.
Kesäkuussa medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa merivoimien komentaja Jori Harju mainitsi jo luvun 115 metriä. Tämä on enää noin kolmekymmentä metriä vähemmän kuin Baden-Württembergin kokonaispituus.
Katso esittelyvideo Baden-Württembergistä klikkaamalla artikkelin pääkuvaa tai tästä linkistä.
