Viime vuonna Suomessa ensirekisteröintiin kaikkiaan 4 769 uutta vesikulkuneuvoa. Toissa vuonna jäätiin alle 4 000:een, joten kappalemääräisesti rekisteröintimäärä kasvoi lähes 800:lla.
Eniten kasvoi moottoriveneiden rekisteröintimäärä, joka nousi toissa vuoteen verrattuna 21 prosentilla. Kaikkiaan uusia moottoriveneitä rekisteröitiin viime vuonna noin 3 300.
Vesijettien myyntimäärät ovat viime vuosina olleet reippaassa kasvussa. Toissa vuonna rikottiin ensimmäistä kertaa 1 000 uuden vesijetin rekisteröintimäärä, viime vuonna kaupaksi meni jo lähes 1 300 uutta vesijettiä. Kasvuprosentiksi muodostui 19.
Vesikulkuneuvorekisteriä ylläpitää Liikenne ja viestintävirasto Traficom, ja rekisteriin tulee ilmoittaa kaikki yli 20-hevosvoimaisella moottorilla varustetut sekä yli 5,5 metriä pitkät vesikulkuneuvot. Rekisteri kattaa Manner-Suomen rannikkoalueineen, muttei Ahvenanmaata. Ensirekisteröintitilasto kuvaa varsin tarkkaan Suomessa vuosittain myytävien vesikulkuneuvojen määrää, mutta tilastollakin on epätarkkuutensa.
Tätä reportaasia varten tilastoa on avattu merkki- ja mallikohtaiselle tasolle ja jalostettu mahdollisimman tarkaksi. Käytännössä se tarkoittaa pieniä eroja Traficomin ilmoittamiin vesikulkuneuvotyyppikohtaisiin lukuihin, jotka ovat syntyneet tilaston oikaisusta. Esimerkiksi Traficom ilmoittaa vesijettien viime vuoden rekisteröintimääräksi 1 272, mutta tässä jutussa se on 1 290, koska 18 virheellisesti moottoriveneiksi, hydrokoptereiksi ja muuksi vesikulkuneuvoksi rekisteröityä vesijettiä on laskettu mukaan.
Kappalemäärän kasvun takana pienet moottoriveneet ja vesijetit
Moottorivenekaupan kehitys jakaantui viime vuonna. Pienten ja keskikokoisten moottoriveneiden myynti kasvoi selvästi, isojen väheni. Keskikokoisten, 5,5–10-metristen moottoriveneiden ensirekisteröinnit kasvoivat 29 prosentilla ja pienten alle 5,5-metristen 17 prosentilla. Yli 10 metriä pitkien moottoriveneiden rekisteröintimäärät sen sijaan putosivat 13 prosentilla.
Suomen myydyin venemerkki oli tuttuun tapaan viime vuonnakin Buster, joita ensirekisteröitiin 546 kappaletta. Busteitakin myytiin selvästi edellisvuotta paremmin, mutta kasvu oli moottoriveneiden kokonaiskasvua vähän pienempää. Toisin sanoen Buster menetti hieman markkinaosuuttaan.
Busterin haastoi tiukimmin perinteiseen tapaan Yamarin, jonka rekisteröintimäärä nousi komealla neljänneksen kasvulla 492:een. Määrä sisältää myös alumiinirunkoiset Yamarin Crossit, joiden osuus oli 276. Sekä Bustereita että Yamarineja (ja Crosseja) valmistava Inhan Tehtaat kuuluu nykyisin Yamahan omistukseen, joten japanilaisella moottorivalmistajalla on varsin tukeva kolmanneksen siivu Suomen venemarkkinoista.
Seuraavista sijoista käytiin tasainen taistelu viiden venemerkin kesken. Kolmanneksi myydyimmäksi venemerkiksi nousi Silver, ennen Suvia, Fasteria, Terhiä ja AMT:tä. Niiden rekisteröintimäärät liikkuvat 200 kappaleen molemmilla puolilla eli ero kärkikaksikkoon on selvä, mutta keskinäinen kisa tiukkaa.
AMT:n myynti kehittyi viime vuonna erittäin suotuisasti, mistä kertoo komea 60 prosentin kasvuprosentti. Myös Terhin 40 prosentin kasvu on lähtötaso huomioiden mainio suoritus. AMT:n kohdalla ilo saattaa jäädä lyhyeksi, sillä merkin jälleenmyyntikuviot uudistuvat vuodelle 2021, kun moottoripartneri vaihtuu Hondasta Yamahaan. Yleensä vastaavissa tilanteissa on ottanut aikansa, ennen kuin uusi jälleenmyyjäverkosto rakentuu ja pääsee vauhtiin.
Tavallaan 200 veneen vuosimyynnin kerhoon voisi lukea myös Kuopiolaisen Bella-Veneet Oy:n. Siihen riittää, jos laskee yhteen valmistajan neljästä tuotemerkistä alkuperäisen eli Bellan ja uusimman eli Falconin. Falconit ovat Bella-malleista johdettuja alumiinirunkoisia versioita, mutta toisin kuin Yamarinin Crossit tai Finnmasterin Huskyt, brändätty selvästi omaksi tuotemerkikseen sekä käytännössä että vesikulkuneuvorekisterissä. Kärkikymmenikön täydentää sijalta 9 löytyvä Finnmaster, jonka myynti oli viime vuonna yli 50 prosentin kasvussa.
Suomen moottorivenemarkkinat ovat vahvasti kotimaisten venevalmistajien hallussa. Etenkin kappalemääräisesti merkittävien venesegmenttien markkinoille tunkeutuminen on tuontiveneille erittäin haastavaa. 30 eniten rekisteröidyn venemerkin listalle mahtuu vain 10 ulkomaalaista venemerkkiä, mutta niistä myydyinkin on vasta sijalla 12 ja kaukana volyymimerkkien kappalemääristä.
Viime vuonna myydyin tuontivenemerkki oli venäläinen Vboats, joita rekisteröitiin 57. Seuraavana listalta löytyy norjalainen polyeteenivenemerkki Pioner 51 veneellä. Molempien myynti oli viime vuonna kovassa kasvussa, mutta prosenttilukemista tulee helposti komeita, kun lähtökohta on suhteellisen pieni.
Lähes kaikki 30 myydyimmän venemerkin listalla olevat merkit ovat sellaisia, joiden mallitarjonta ja myynti keskittyy 4–7 metrin kokoluokkaan. Kookkaampiin veneisiin erikoistuneista myydyimpänä merkkinä jatkoi myös viime vuonna Targa, jonka luovutusvuosi oli viime vuonna mainio. Sen sijaan vastaavassa kokoluokassa operoivien Axoparin ja Grandezzan tilanne oli heikompi.
Vaikka koronan matkustusrajoitteet ovat kiistatta saaneet ihmisiä vesille ja veneilyn pariin, ei se ainakaan vielä viime vuonna näkynyt matkaveneiden ensirekisteröintimäärissä. Isojen moottoriveneiden lisäksi myös uusien purjeveneiden rekisteröintimäärät pienenivät. Vuonna 2019 rekisteröitiin 26 uutta purjevenettä, viime vuonna 22.
Purjevenemerkeistä viime vuonna myydyin oli ranskalainen Beneteau, jolta rekisteröitiin kaksi pienempää Firstiä (14 ja 18) sekä kaksi keskikokoista Oceanista (30.1 ja 38.1). Kolmeen kappaleeseen ylsi saksalainen Hanse (348, 388 ja 588) ja kahteen ruotsalainen Hallberg-Rassy (340 ja 44). Lisäksi rekisteriin kirjattiin yksi uusi Bavaria (C45), Jeanneau (Sun Odyssey 410), Lagoon (50), Scandi (42), Swan (48) ja X-Yacht (X4.3) sekä kuusi muuksi tai omavalmisteeksi kirjattua purtta ja yksi moottoripursi.
Jos näkökulmaa laajennetaan veneiden ulkopuolelle, saattaa monelle tulla yllätyksenä, että Suomen ylivoimaisesti suosituin rekisteröintivelvoitteen omaava vesikulkuneuvomerkki on Sea-Doo. Kanadalaisvalmistajan dominanssi vesijettien kaupassa on ylivertainen, sillä sen rekisteröintimäärä nousi viime vuonna 1 028 kappaleeseen. Yamahalle ja Kawasakille jäi vesijettikaupasta siis vain parin sadan laitteen rippeet. Sea-Doon ”salaisuus” on Spark-mallisto, joiden osuus Sea-Doon myynnistä on lähes puolet.
Mökki- ja päiväretkiveneet suosituimpia
Mallitilastossa jyräsi tuttuun tapaan alle 5,5-metriset avoveneet, joita rekisteröitiin vuonna 2020 kaikkiaan noin 1 700 kappaletta. Yli 5,5-metrisiä avoveneitä rekisteröitiin kaikkiaan reilut 600, joten avoveneiden kokonaisrekisteröintimäärä oli noin 2 300 kappaletta. Alumiinirunkoisia niistä oli lähes 1 400.
Buster M (155) ja L (120) ovat ainoat mallit, joiden myyntimäärä nousi viime vuonna yli sataan. Hyvää taustatukea suosikki-Bustereille antoivat S, XL ja X. Buster on ylivoimainen ykkönen Magnum- ja SuperMargnum-malleillaan myös isojen, yli seitsemän metristen avoveneiden luokassa. Magnumit saavat tänä vuonna haastajan omasta leiristä, kun Yamarin lanseeraa uuden Cross 75 BR:n.
Muoviveneistä myydyimpiä olivat Terhin 450 ja 480 (molempia 83) sekä Suvi 50 (76) ja 47 (65). Suvi on noussut merkittäväksi tekijäksi myös yli 5,5-metristen avoveneiden luokassa 57:lla, joita myytiin ja rekisteröitiin viime vuonna 43 kappaletta.
Yamarinin kappalemääräisesti suosituimpia malleja ovat alumiinirunkoiset ja bowrider-tyyppiset Cross 54 (85), Cross 57 (43), Cross 49 (47) ja Cross 62 (37), mutta Yamarin on markkinajohtaja myös retkiveneiden luokassa. Myös Finnmasterin myynti jakaantuu hieman samalla tavalla alumiinirunkoisten Huskyjen ja retki- ja matkaveneluokkien T- ja P-sarjan lujitemuovimallien kesken, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.
Silverin ja Fasterin suosituimmat mallit osuvat keskenään samoihin kokoluokkiin. Silverin myyntiä vetää alle viisimetriset Fox (79) ja Beaver (52) sekä 5,7-metrinen Hawk (50). Fasterin suosituimmat mallit ovat puolestaan 525 (56) ja 495 (46). Silverin kohdalla myynti keskittyy BR-malleihin, Fasterilta löytyy puolestaan kokoluokissaan Suomen suosituimmat keskipulpettivenemallit.
AMT:n myyntiä on kasvattanut sekä malliston laajentuminen että uudistuminen. Uusien alumiinirunkoisten versioiden osuus on sekä 175- että 190-mallisarjan myynnistä noin puolet, minkä lisäksi viimeisimmät AMT-uutuudet eli 165- ja 210-mallit ovat myyneet hyvin.
Kovapohjaiset kumiveneet eli ribit ovat monessa maassa suosittu avoveneluokka, mutta Suomessa ne ovat marginaalissa. Niitä myytiin viime vuonna 68. Ukrainalaisen Brigin asema on ribeissä vähän vastaava kuin Sea-Doolla vesijeteissä, se jättää muille merkeille vain rippeitä. Tämän ja ensivuoden aikana tilanne voi tiukentua, kun sekä Highfield että Zodiac saavat uudet maahanatuojat.
Osittain tai kokonaan katettujen ja yöpymismahdollisuudella varustettujen retkiveneiden luokassa myynti jakaantuu melko tasan matalalla keulakajuutalla ja avo-ohjaamolla varustettujen daycruiserien ja ohjaushyttiveneiden kesken. Uusia retkiveneitä rekisteröitiin vuonna 2020 kaikkiaan noin 500.
Daycruiserien luokassa myydyin malli oli 44 veneen rekisteröintimäärällä Yamarin 63 DC. Hyvässä vauhdissa oli myös mallisukupolven vaihdoksen keskellä oleva Yamarinin kokoluokkaa pienempi mallipari, vanhempi 59 DC (29) ja uudempi 60 DC (29). Yamarinien lähimmät uhkaajat olivat AMT 210 DC (34) ja Flipper 650 DC (27). Isomman seitsemänmetristen daycruiserien luokan ykkönen oli AMT 230 DC ennen Finnmaster T7:aa. Daycruisereissakin kokoluokan ja hankintahinnan kasvu pienentää selvästi myyntimääriä.
Ohjaushyttiveneitä voi kategorioida koon lisäksi myös valmistusmateriaalin perusteella. Avoveneluokan tapaan alumiinirunkoiset veneet valtaavat myös ohjaushyttiveneiden luokassa markkinaa. Oheisen 10 suosituimman ohjaushyttiveneen listalla alumiinirunkoisia malleja ovat Yamarin Cross, Buster, Falcon, Vboats ja Arronetit.
Viime vuoden myydyimmät ohjaushyttiveneet olivat kuitenkin lujitemuovisia, sillä vain ohjaushyttiveneitä valmistava TG miehitti kärkipaikan 5.9 ja 6.9 malleillaan. Molempia rekisteröitiin viime vuonna 24 kappaletta. Myös TG:n uusi lippulaiva 7.9 KingCruiser ylsi heti ensimmäisenä valmistusvuotena kärkikymmenikköön. Axoparin ja Arronetin myynnissä ohjaushyttiveneet ovat pääosassa, ja myös Vboatsille luokka on tärkeä.
Erillisellä wc:lla, pentterillä ja vähintään yhdellä kiinteitä vuodepaikkoja tarjoavalla makuukajuutalla varustettujen matkaveneiden rekisteröintimäärät käyvät nopeasti pieniksi, kun veneiden koko kasvaa. Muutama poikkeuskin toki löytyy.
Targa otti ykköspaikan sekä yli että alle 10-metristen matkaveneiden luokissa uusimmilla 27.2 ja 30.1 malleilla. Yli kymmenen veneen rekisteröintimääriin ylsivät myös juuri ja juuri matkavenekriteerit täyttävät Finnmaster T8 ja P7 Weekend sekä Yamarinin lippulaiva 88 DC.
Yli 10 metriä pitkiä moottoriveneitä rekisteröitiin viime vuonna ylipäätään vain 60, kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yli 40-jalkaisia eli 12-metrisiä moottoriveneitä rekisteröitiin enää yhdeksän. Ne olivat DutchCraft 56, Nord Star 42 ja 49, Targa 46, Sunseeker Manhattan 52, Princess V50, V55 sekä kaksi F55:sta. Brittiläisen Princessin asema oli siis Suomen moottorijahtimarkkinoilla vahva.
Huippuvuodet vielä kaukana
Vaikka venekauppa kääntyi viime vuonna kokonaisuutena kappalemäärissä vahvaan kasvuun, ei vuosi ollut vielä mitenkään historiallisen hyvä, edes lyhyellä ajanjaksolla katsottuna.
Kuluvan vuosituhannen venekaupan kultavuodet osuivat vuosiin 2007 ja 2008, jolloin vesikulkuneuvojen ensirekisteröintimäärät kohosivat 6 500 kappaleeseen. Pienimmillään ensirekisteröintimäärä on sen jälkeen käynyt 3 500 kappaleessa, vuonna 2017. Viime vuoden lähes 4 800 vesikulkuneuvon rekisteröintimäärä asettuu siis vielä lähemmäs aallonpohjaa kuin -harjaa.
Käytännössä veneilyharrasteet ovat jo pitkän tovin suuntautuneet enemmän kala-, retki- ja yhteysveneilyyn kuin matkaveneilyyn, ja venekauppa siten asuttavien matkaveneiden sijaan avo-, retki- ja yhteysveneisiin. Etenkin päiväretki- ja yhteysveneiltä on samaan aikaan vaadittu yhä enemmän näköä ja kykyä, joten niiden koot ja tehot ovat olleet kasvussa.
Uusia purjeveneitä myytiin parhaimpina vuosina arvioiden mukaan 200–300 kappaletta vuodessa, ja vielä vuonna 2010 ensirekisteröintimäärä nousi 115 kappaleeseen. Viime vuonna uusien purjeveneiden saldo oli 22. Yli 40-jalkaisia moottoriveneitä rekisteröitiin viime vuoden yhdeksän sijaan huippuvuosina noin 100 kappaleen vuositahtia.
Asuttavien moottori- ja purjeveneiden ostopäätösten teko ottaa aikaa ja toimitusajat ovat pitkiä, joten vasta tulevat vuodet näyttävät, saako koronapandemia käännettyä myös matkaveneilyn kurssin. Mahdollista se on, mikäli maailmanmatkailun tila ei ala odotetusti palautua ja koronan myötä retkiveneilyn pariin tulleista kasvaa hiljalleen uusia matkaveneilijöitä.
