Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit 2023– Venekaupassa oli vaikea vuosi

Suomeen rekisteröitiin viime vuonna 3 272 uutta vesikulkuneuvoa. Se on viimeisen 20 vuoden otannassa laihin lukema ja lähes 30 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Vaikka yleisen taloustilanteen ennusteet eivät niin synkkiä olekaan ja sekä korkotaso että energiahinnat ovat asettuneet, on kotitalouksien usko omaan talouteen ennätyksellisen alhaalla. Isompien ostopäätösten panttaaminen näkyy karusti myös venekaupassa. Kun oma talous on epäilyttää, jättää moni arvokkaat vapaa-ajan hankinnat tuonnemmaksi.

Viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla Suomessa on rekisteröity vuosittain keskimäärin noin 4 030 uutta vesikulkuneuvoa vuosittain, joten viime vuonna keskiarvosta jäätiin lähes 19 prosentin tai 750 kappaleen päähän. Vertailujakson aiempi heikoin vuosi oli 2017, jolloin rekisteröintimäärä oli 3 577, ja paras koronapandemian matkustusrajoitteiden värittämä 2021, jolloin uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin lähes 5 166. 

Kuluvan vuosituhannen lihavimmat vuodet venealalla elettiin kuitenkin vuosina 2007 ja 2008, kun vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit piikkasivat yli 6 000 kappaleeseen.

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit 2023: taistelu markkinaosuuksista

Suosituin vesikulkuneuvotyyppi oli tuttuun tapaan moottoriveneet, joiden osuus kokonaisrekisteröintimäärästä on 70 prosentin luokkaa. Lopuista 30 prosentista valtaosan nappaa vesijetit. Uusien purjeveneiden vuotuiset rekisteröintimäärät pystyy laskemaan sujuvasti sormin.

Moottoriveneissä viime vuonna ykkönen oli vajaan 400 veneen ensirekisteröintimäärällä tuttuun tapaan Buster, vaikka kilpailijat nakertavat vuosi vuodelta sen markkinaosuutta. Parhaimmillaan Busterin markkinaosuus on ollut 30 prosentin luokkaa, viime vuonna enää 12. 

Tätä taustaa vasten Busterin viime vuotta voi kuitenkin pitää torjuntavoittona, sillä sen rekisteröintimäärä pieneni kokonaismarkkinaan verrattuna vain hieman enemmän. Volyymimerkeistä ja Busterin pääkilpailijoista selvästi enemmän markkinaosuutta hukkasivat viime vuonna Finnmaster, Yamarin, Silver ja Faster.

Mikään niin sanotuista volyymimerkeistä ei onnistunut kasvattamaan rekisteröintimääriään viime vuonna, mutta Suvin, Terhin, AMT:n ja Falconin rekisteröinnit pienenivät selvästi kokonaismarkkinaa vähemmän eli ne onnistuivat suhteellisesti parantamaan markkinaosuuttaan. Suvin ja Terhin kohdalla se siivitti ne rekisteröintitilastossa Yamarinin ja Silverin ohi sijoille kaksi ja kolme. Varsinaisia kasvulukuja onnistui viime vuonna esittämään vain muutama pienempi venemerkki. 

Suomen venemarkkinat ovat vahvasti suomalaisten venemerkkien hallussa. Ensimmäinen tuontivenemerkki viime vuoden rekisteröintitilastossa on norjalainen Pioner sijalla 13., mutta senkin vuotuinen rekisteröintimäärä on yli puolittunut kahdessa vuodessa 68:sta 32:een.

Vielä vuonna 2021 Pionerin kanssa tuontiveneiden kärkipaikasta kisasivat ukrainalainen Brig ja venäläinen Vboats.  Molempien merkkien maahantuonti on sittemmin hiipunut. Brig on jo 30 eniten rekisteröidyn venemerkin listalta pudonnut ja Vboatsin sijoitus luisuu alaspäin sitä mukaa kun maahantuojan varasto ehtyy. 

Uusien vesijettien rekisteröinnit vähenivät viime vuonna 33 prosentilla, mutta jäljelle jäi yhä noin 800 laitteen markkinakakku, joka on varsin suvereenisti Sea-Doon hallussa. Vaikka Sea-Doon ensirekisteröintimäärä pieneni edellisvuodesta 36,5 prosentilla 673 laitteeseen, ovat japanilaismerkit Yamaha ja Kawasaki jääneet sen rinnalla statistin rooliin.

Uusia purjeveneitä ensirekisteröitiin viime vuonna 18, yksi enemmän kuin edellisenä. Kolmen kärki muodostui kolmesta Beneteausta sekä kahdesta Lagoonista ja X-Yachtsista.

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit 2023: pienet ja halvat kärjessä

Parhaiten puoliaan on laskevilla markkinoilla pitänyt pienten, alle 5,5-metristen avomoottoriveneiden luokka, josta myös Suomen myydyimmät moottorivenemallit löytyvät. Mallikohtaisen rekisteröintitilaston kymmenen ensimmäistä sijaa menevät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Busterin, Suvin, Terhin ja Silverin eri malleille. 

Viime vuoden ykkösenä jatkaa edellisvuoden tapaan 4,8 metrin mittainen Buster M. Myös Terhi 480 ylsi niukimmalla mahdollisella tavalla yli sadan veneen rekisteröintimäärään. Kolmossija meni Busterin hiukan yli viisimetriselle L:lle.

Kärkikymmenikön viimeinen ja ainoa ”ulkopuolinen” oli Alutroll 410 Snapper, jonka suosio selittää lähes yksin myös Alutrollin nousun merkkilistalla. Poikkeuksellisen ostoryntäyksen sijaan taustalla on pikemminkin muutos Snapperin pakettihinnoittelussa: 20-hevosvoimaisen sijaan Snapperit myytiin viime vuonna 30-hevosvoimaisella moottorilla, mikä toi niitä enemmän rekisteröintivelvoitteen piiriin.

Yli 5,5-metristen avoveneiden kärki, Buster XL ja sen lähimmät uhkaajat Suvi 57 ja Silver Hawk, yltäisivät mallikohtaisessa tilastossa sijoille 12., 14. ja 19. Suuremmissakin avoveneissä edullisen hankintahinnan merkitys vaikuttaisi viime vuonna korostuneen. Omissa kokoluokissaan poikkeuksellisen edulliset Suvi 57 ja Suvi 63 ovat ainoat mallit, joiden rekisteröintimäärä pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla tai jopa nousi.

Keskikokoisille yhteys-, retki- ja matkaveneille viime vuosi oli erityisen raskas, ja etenkin daycruiser-tyyppisten retkiveneiden rekisteröintimäärä yli puolittui toissavuoden noin 230 veneestä viime vuoden 110 veneeseen. Tämä heijastuu selvästi myös segmentissä vahvoilla olleiden Yamarinin, Finnmasterin ja Flipperin kokonaisrekisteröintimääriin. Daycruiserien mallitilasto on silti yhä Yamarin-vetoinen.

Ohjaushyttiveneissä TG otti niukasti ykköspaikan 6.9:llä ennen Yamarinin Cross 60 C:tä. Avoveneiden tavoin ohjaushyttiveneiden mallitilaston kärkeen mahtuu sekä alumiini- että lujitemuovirunkoisia malleja. TG on kokonaan lujitemuovia, Cross 60:ssä ja kärkikolmikon täydentävässö Falcon C 7:ssa on alumiinirunko.

Alle kymmenmetristen matkaveneiden listalla kärki laitettiin viime vuonna uusiksi, kun rekisteröintimääriään kasvattaneet Flipper 900 ST ja Nordkapp 905 jättivät viime vuoden ykkösen Finnmaster T8:n sijalle kolme. Yli kymmenmetristen matkaveneiden luokassa palattiin arkeen, kun viime vuoden Axopar 37 ja Saxdor 320 -perämoottorimallien sijaan kärjestä ja listalta löytyy jälleen aiempien vuosien tapaan lähinnä Targan ja Grandezzan sisäperämoottorivenemalleja, joskin entistä pienempiä määriä.

Suuria, yli 40-jalkaisia uusia matkaveneitä rekisteröitiin Suomeen viime vuonna vain yhdeksän. Niistäkin kolmasosa oli Targa 46:sia. Loppujoukkoon mahtuu pari huomionarvoista erikoisuutta, kuten ensimmäinen Suomeen ensirekisteröity Wally, malliltaan Wallytender 48. 

Viime vuoden suurin luovutus oli karkeasti arvioituna noin 12 miljoonan euron arvoinen ja 27 metriä pitkä Sunseeker Ocean 90. Tämän kaliiberin jahteja Suomeen rekisteröidään hyvin harvoin, vaikka toisinaan niitä suomalaisomistukseen myydäänkin. Tänä vuonna myytiin myös 80-jalkainen Princess Y80, mutta se ei koskaan Suomen rantoja nähnyt, vaan toimitettiin tehtaalta Englannista suoraan Välimerelle.

Sähkötoimisten moottoriveneiden aika ei ole Suomessa vielä alkanut, eikä se kysynnästä ja tarjonnasta päätellen ole vielä ihan lähiaikoina alkamassakaan. Viime vuonna Suomen rekisteröintiperusteet täyttävien sähköveneiden kanta kasvoi viidellä, kun rekisteriin saatiin yksi X Shore 8000 sekä kaksi kotimaista Q 24:sta ja EB SunnyCat -katamaraania.

• Teksti: Jan Sjölund
• Kuvat: Jan Sjölund ja valmistajat