Itä−länsi-vastakkainasettelu jännittää monien urheilulajien kisa-asetelman ja -tunnelman. Samassa hengessä lähdimme arvioimaan ulkoilusaaria, joihin Helsingistä pääsee veneellä − itään ja länteen.

Itä: Norrkullalandet

Norrkullalandetin retkisataman järjestyssäännön mukaan ulkoilualue on "tarkoitettu pääosin sipoolaisille". Helsinkiläisen veneilijän vene on jo kiinni poijussa ja laiturissa, joten käykäämme peremmälle.

Sataman tuntumassa on puucee ja grillipaikka ruokailupöytineen. Veneilijöitä ja retkeilijöitä varten on pystytetty toinenkin vessa sekä kaksi muuta grilliä kolmen hienohiekkaisen uimarantapoukaman kupeeseen. Lisäksi alueelta löytyy luonnonmukainen rantalentiskenttä sekä Seasong Travelsin ja Sipoon kunnan yhdessä rakentama näköalatorni.

Seasong Travelsilla on Norrkullalandetilla matkailutoimintaa, muun muassa vuokramökkejä sekä juhla-, kokous- ja majoitustiloja. Kesäkuukaudet rantakahvila Cafe Seasong on auki päivittäin kaikille saaressa vieraileville.

Seasong Travelsin sataman venepaikat on tarkoitettu lomakylän omille vieraille, mutta saunaa ja paljua voivat vuokrata myös Sipoon laituriin tulleet veneilijät tilan salliessa.

Kesä−heinäkuussa Norrkullalandet tapaa olla suosittu retkeilykohde. Rauhallisempi kohde voi löytyä vastapäisen Möholmenin saaren luonnonsatamista. Maasto on melko vaikeakulkuista, mutta saaresta löytyy grillikatoksen lisäksi rannalla oleva grillipaikka.

Ravintolaruokaa saa lähietäisyydellä sijaitsevasta Sipoon Kalkkirannasta, jonka laituriin saa kiinnittyä neljäksi tunniksi. Ravintola Kalkkirannan Kievari on kävelymatkan päässä laiturista, jossa on myös peruspalveluja veneilijälle.

Itä: Furuholmen & Östholmen

Norrkullalandetista lounaaseen sijaitsee saaripari, joka niin ikään kuuluu Sipoon kunnalle. Itse asiassa Sipoon ulkoilusaarista vastaa Sipoon kunnan sivistyslautakunnan vapaa-ajanjaosto.

Furuholmenissa kiinnitytään ankkurilla laituriin tai kalliokoukkuihin ja nautitaan grillipaikan ja siistin puuceen kaltaisista hienouksista. Suoraan vastapäätä sijaitsee Östholmenin laituri, jossa viehättävät lahdenpohjukan puhdas hiekkaranta ja sen viereinen huvimaja grillipaikkoineen.

Yhteistä Sipoon kunnan kohteille on luonnonmukaisuus: puusto on tiheää ja polut kapeita. Siksipä Östholmenissa ilahduttaa ihmiskäden jälki: siellä on valmiina myös polttopuita.
Furuholmenissa ja Östholmenissa viipyy kesäaikaan neljästä kymmeneen venettä viikonloppuisin. Yöpymismaksun käy perimässä saarien valvoja. Rantautumispaikan voi valita tuulen mukaan, toki rauhoitusalueita kunnioittaen.

Itä: Malkasaari

Itä-helsinkiläistä Malkasaarta voidaan pitää ikään kuin siltana Itäisten ja läntisten kohteiden välillä. Se sijaitsee Rastilasta etelään Kallahdenselällä.

Malkasaaren puulaituriin kaiverrettu teksti pysäyttää: "Käytä ankkuria − sivukiinnitys vain savolaisille." Kyseessä taitaa olla kuitenkin vain turhautuneen pääkaupunkilaisveneilijän purkaus. Malkasaaren pohjoisen puoleisessa laiturissa on myös poijuja. Mahdollisuus kiinnittyä laituriin on retkisaaressa luksusta.

Malkasaaren palveluista on mainittava siistien kuivakäymälöiden lisäksi massiivinen kahdessa tasossa oleva grillikatos, jonka toisella puolella on sinänsä komeat kiviseinät.

Toinen Malkasaaren ”omituisuus” on sauna. Pienen itsepalvelusaunan voi varata 30 euron tuntihintaan vähintään kolmeksi tunniksi. Avaimet ja polttopuut noudetaan Rastilan leirintäalueelta ja avaimet on sinne myös palautettava.

Saunan lähellä olevasta kaivosta saa kannettua pesu- ja löylyvedet.

Hyviä uimapaikkoja Malkasaaren pääosin kivikkoisilla rannoilla on useita.

On aika katsoa, miten läntiset kohteet pärjäävät vertailussa itäisten kilpakumppaniensa kanssa.

Länsi: Stora Brändö

Stora Brändöhön vie kapea kiemurteleva sisäväylä, mutta kohteeseen päästyään joutuu haukkomaan henkeään upean rannan avautuessa eteläistä merimaisemaa vasten.

Laiturissa on 7−8 poijupaikkaa ja kalliokoukkuja on pitkin rantaa. Saaren satamaalueelle mahtunee parisenkymmentä venekuntaa. Koillisen rannan matalikkoa tulee silti varoa, kuten kiviä laituria lähestyttäessä.

Saaren hyvistä retkipalveluista vastaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys.

Stora Brändö on saariryhmän pääsaari, jonka länsiranta on jylhää ja paikoin jyrkkää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin 1,8 metriä. Itse saaressa tilaa riittää ruuhka-aikaankin, ja keittokatoksesta polttopuihin kaikki on kuin valmiiksi veneililijöille katettu. Pohjoisrannan alueella on vanhoja kalastajarakennuksia ja saaristolaisen kulttuurimaiseman muistokappaleita sekä uudempi grillikatos.

Jos keittokatoksessa on täyttä, laiturin etelä- ja pohjoispuolelta löytyy puuceen lisäksi nuotiopaikka. Saaressa on useita jykeviä puisia ruokailupöytiä.

Eteläosan linnunsuojelualueelle ei ole menemistä ennen heinäkuun loppua, mutta sinne pääsee näkemään etelärannan luontotornista. Herkässä saaristolaisluonnossa liikkuessa on syytä pysyä poluilla kasvillisuuden varjelemiseksi. Merkitty polku vie saaren keskelle suolle ja aarniometsään, jossa voi vaikka poimia mustikoita.

Länsi: Gåsgrund

Kirkkonummen puolella olevasta Stora Brändöstä on lyhyt matka Espoon saaristoon, jonka ensimmäinen kohdesaari on Gåsgrund, jonka rantakalliot ovat häikäisevän sileitä.

Avomeren äärellä sijaitseva Gåsgrund on Espoon kaupungin upea ulkoilusaari, jonne saapuu myös retkeilijöitä ja telttailijoita reittiliikenneveneellä.

Saaren koillispäässä sijaitsevaa satamaa suojaa aallonmurtaja, ja sinne mahtuu parhaimmillaan toistakymmentä venettä.

Gåsgrundetissa on kolme keittokatosta, joista suurin on sataman välittömässä läheisyydessä. Polttopuitakin näyttää riittävän.

Eteläosan kallioilla on tilaa auringonpalvontaan, sisäosissa on reheviä niittyjä. Pohjoispuolella on kuivaa kangasmetsää, ja sen rannalta löytyy uimapaikkoja.

Kymmenen hehtaarin kokoisessa saaressa on kymmenittäin roskiksia, mutta silti luontoon on heitetty ruokapaketteja ja oluttölkkejä.

Pieni idyllinen saunarakennus näyttää leikkimökiltä mutta tarjoaa kunnon löylyt. Saunavuorot ovat saaren vieraiden välisen sopimuksen varainen asia. Saaren kaivovesi on vain peseytymistä ja kiuasta, ei juomista varten.

Länsi: Iso Vasikkasaari

Espoon Nuottaniemen kaakkoispuolella sijaitsee Iso Vasikkasaari. Suuren saaren eteläkärkeen rakennetussa uudessa retkisatamassa on hotellitason suihkut ja vesivessat, joissa pääsee siistiytymään sivistyneesti.

Espoo näyttää satsaavan ulkoilusaariinsa Sipoota enemmän, eikä laituriin kiinnittymisestä edes peritä maksua. Iso Vasikkasaari ei pysty kilpailemaan maisemien kauneudessa espoolaiskumppaninsa Gåsgrundin kanssa, mutta saarella vallitsee telttailukielto, mikä tarkoittaa veneilijöiden valtaa.

Ison Vasikkasaaren uusittu retkisatama tarjoaa parikymmentä poijupaikkaa. Suuressa saaressa riittää monipuolista ja rehevää luontoa. Yksityistä luoteisnurkkaa lukuun ottamatta saari on vapaassa käytössä. Pohjoisosan 1900-luvun alussa rakennetussa huvilassa toimii kesäravintola Gula Villan. Vanhaan kalastaja-asumukseen on rakennettu kahvilakioski. Retkisataman alueella on huvimaja, eivätkä keittokatoksetkaan ole kaukana.

Retkisatamasta saaren ravintolaan on puolen kilometrin kävely, saaristovenelaituriin lähes kilometri. Sisäosien luonnon lisäksi saaren rantoja kiertävät vaikuttavan näköiset rantaniityt, joihin saa kosketuksen jo eteläosan retkisatamassa.

Isossa Vasikkasaaressa on lasten leikkivälineitä, uimarantoja sekä auringonottoon sopivia nurmikkoja. Näköalatornista avautuu avara merimaisema.

Saaren visuaalinen erikoisuus on vain vesiltä käsin nähtävissä oleva rakennus, luoteisosan yksityisalueen rannalla sijaitseva salaperäinen huvimaja, jonka pylväsarkkitehtuuri jäljittelee klassillista Poseidonin temppeliä.

Lopputulos

Helsingistä katsoen itäisten ja läntisten ulkoilusaarten paremmuudesta pitäisi nyt päättää. Valinnan tekisi ehkä parhaiten juuri meren jumala Poseidon. Häntäkin suuremmaksi auktoriteetiksi nousevat veneilijät, jotka toivottavasti tutustuvat ensi kesänä kumpaankin puoleen − unohtamatta alueiden lukuisia "autioita saaria".

Meidän arvio on, että luonnonoloisista itäsaarista aurinkokin kulkee kohti läntisten saarten huolella ylläpidettyjä palveluita ja avaria kalliorantoja.