Tulikettu kuten muutkin Infinity 52 -veneet ovat Hugh Welbournen käsialaa. Veneen erikoisuus on sen DSS-tyyppinen kantosiipi. Tällaisia siipiä on nähty aiemmin lähinnä Balticin superjahdeissa.
DSS-siiven etu on, että kun siipi on ulkona suojan puolella, se tarjoaa nostetta ja vähentää märkäpinta-alaa. Tästä on seurauksena pienempi vastus ja kovempi vauhti. DSS on myös kantosiipenä sieltä yksinkertaisimmasta ja näin ollen todennäköisesti myös luotettavammasta päästä.
DSS-siipi saa veneen keulan nousemaan ja kulkuasento onkin perinteisiin veneisiin tottuneille hieman erikoinen. Veneestä tekee ainutlaatuisen myös se, että se on nimenomaan suunniteltu avomerikisoja varten eikä niinkään suojaisten vesien ratakisoihin.
Muutenkin infinity 52 -veneet ja tässä tapauksessa Tulikettu erityisesti ovat täynnä uusinta tekniikkaa ja suunnitteluratkaisuja. Purjeet on tehty Doyle-hiilikuidun ja Tecnora-aramidin sekoituksesta uusimmilla suunnitteluohjelmilla. Hiilikuituinen, kolmisaalinkinen masto tulee Uudesta Seelannista. Veneen vinssit ovat Harkenilta ja hydrauliikka Diverseltä. Vinssit ovat sähköhydraulisia ja evenettä voi ajaa kisassa jopa vain seitsemän hengen miehistöllä.
Tulikettu aloittaa kisakautensa muutamilla kisoilla Englannin Kanaalissa ja Pohjanmerellä ennen suuntaamista Itämerelle, jossa tarkoituksena on osallistua Gotland Runtiin ja uuteen Baltic 600 -kisaan.
