Tuore tutkimus osoittaa:– Itämeri vähentää stressiä ja tarjoaa elämyksiä
Vasta julkaistun kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista kokee, että Itämeri edistää heidän henkilökohtaista hyvinvointiaan, tarjoten muun muassa mielenrauhaa ja yhteyden luontoon. Silti vain reilu neljännes on valmis muuttamaan ruokavaliotaan Itämeren hyväksi.
John Nurmisen Säätiön ja Verianin toteuttama kyselytutkimus osoittaa, että suomalaisten mielestä vastuu Itämeren hyvinvoinnista kuuluu Itämeren rantavaltioille sekä Suomen hallitukselle. Moni on myös valmis tekemään arjestaan Itämeri-ystävällisempää. Syitä meren huonovointisuudelle ei kuitenkaan tunneta.
Merkittävä hyvinvoinnin lähde
Kyselytutkimus paljasti Itämeren olevan suomalaisille merkittävä hyvinvoinnin lähde. Tutkimukseen osallistui 1041 suomalaista, ja tulokset edustavat aikuista väestöä. Lähes puolet vastaajista koki, että Itämeri tuottaa henkilökohtaista hyvinvointia, ja jopa kolmannes yli 50 kilometrin päässä merestä asuvista arvioi saavansa siitä hyötyä. Erityisesti Itämeren rannalla asuvat kokevat meren läheisyyden merkitykselliseksi, mutta myös sisämaan asukkaat näkevät sen tärkeänä osana elämäänsä.
Itämeri tarjoaa mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen ja stressin lievitykseen; lähes neljännes vastaajista kertoi sen ja siihen liittyvien aktiviteettien vähentävän stressiä. Naisille Itämeri on erityisesti rauhoittumisen ja retkeilyn paikka, kun taas miehille se on myös risteilyjen ja ilon lähde. Vaikka Itämeren rehevöityminen on sen suurin ympäristöongelma, harva vastaaja tunnisti ilmastonmuutoksen tai maa- ja metsätalouden roolin rehevöitymisen syinä. Sen sijaan roskaantuminen ja haitalliset aineet herättivät eniten huolta.
Painopiste maa- ja metsätalouden päästöjen hillitsemisessä
John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt painotti, että suomalaiset saattavat unohtaa, kuinka jokapäiväiset päätökset vaikuttavat Itämereen. Hän muistutti, että ongelmat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa: ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä, mikä puolestaan pahentaa lajikatoa.
Vaikka jätevesien ja teollisuuden päästöjä on onnistuttu leikkaamaan merkittävästi 2000-luvulta lähtien, ja monia pistemäisiä päästölähteitä, kuten jätevedenpuhdistamojen fosforipäästöjä, on saatu hallintaan, nykyinen painopiste on hajakuormituksen vähentämisessä. Tämä tarkoittaa erityisesti maa- ja metsätalouden päästöjen hillitsemistä.
Vain reilu neljännes on valmis syömään enemmän kasviksia
Kyselyn tulokset osoittivat, että suomalaiset ovat valmiita tekemään enemmän Itämeren hyväksi, kuten vähentämään muovin kulutusta ja ostamaan vähemmän pikamuotia. Silti vain reilu neljännes vastaajista oli valmis tekemään vaikuttavimman teon, eli muuttamaan ruokavalionsa kasvipainotteisemmaksi, mikä olisi merkittävä askel rehevöitymisen ehkäisemisessä.
Vastaajien mielestä suurin vastuu Itämeren hyvinvoinnista on rannikkovaltioilla, ja yli puolet koki, että Suomen hallituksella on velvollisuus parantaa Itämeren tilaa. Kolmanneksi tärkeimmäksi vastuutahoksi mainittiin yksilöt ja perheet. Arrakoski-Engardt korosti, että päättäjillä on suuri vaikutusmahdollisuus ja vastuu: esimerkiksi uusi Euroopan unionin ennallistamisasetus velvoittaa myös Suomea panostamaan entistä enemmän pinnanalaisen luontokadon pysäyttämiseksi. Itämeren pelastamiseen tarvitaan kaikkien osallistumista, niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla.
