Kevät on peruttu:Terminen kevät ei voi tulla, jos välissä ei ole termistä talvea
Näin se on nähtävä. Kevät on peruttu. Kun Etelä-Suomessa katsoo ulos, tämä meteorologinen totuus on helppo uskoa.
Meteorologit ovat pian visaisen luonnontieteellisen määrittelykysymyksen äärellä. Koska terminen talvi ei eteläiseen Suomeen saapunut (eikä todennäköisesti enää saavu), ei myöskään kevät voi saapua. Termisen kevään ja syksyn ainoa ero on, että terminen kevät tulee talven jälkeen ja syksy taas kesän jälkeen.
Ajatusta pyöriteltiin tieteenfilosofisella tasolla Forecan Sään takana -blogissa jo tammikuussa.
Terminen talvi tarkoittaa, että vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi nollan alapuolella. Koska muutoksen pitää olla pitkäkestoinen, joudutaan terminen talvi joskus perumaan. Näin tapahtui tänä talvena. Pirkanmaalle terminen talvi ehdittiin jo kerran julistaa, mutta Ilmatieteen laitos kumosi tulkinnan myöhemmin.
Termisen talven saapumattomuus ei meteorologien mukaan ole koskaan tapahtunut Suomen mittaushistoriassa. Ahvenanmaalla tosin näin on tapahtunut kerran talvikaudella 2014–2015, mutta tätä ei kuitenkaan virallisesti lasketa Suomeksi meteorologiassa, vaikka toki Suomen valtioon Ahvenanmaa kuuluukin.
Tänäkin vuonna lauhuutta lehtikirjoitteluissaan päivittelevät toimittajat ovat toistuvasti saaneet kuulla ”viisaammiltaan” sosiaalisessa mediassa, kuinka tällaisia talviahan on ollut ”aina” ja viimeksi vuonna ”miekka ja kilpi”.
Mikäli uskomme meteorologeja, ja miksi emme uskoisi, tällaisia ei kuitenkaan ole ollut niin kauan kuin lämpötiloja on Suomessa virallisesti mitattu. Ja silloinhan mennään 1800-luvulle – eli aidosti vuoteen ”miekka ja kilpi”. Koskaan aikaisemmin mittaushistorian aikana manner-Suomessa ei siis ole käynyt niin, että termistä talvea ei olisi tullut lainkaan.
Lämpötiloja alettiin Suomessa mitata virallisesti ja systemaattisesti vuonna 1847.
Niin tai näin, poissuljettua ei ole sekään, että syksy jatkuisi Suomessa ensi vuoteen saakka. Jos kesästä tulee kylmä ja kolea, voimme matkata syksystä syksyyn.
Todennäköisempää kuitenkin on, että hyppäämme suoraan termisestä syksystä termiseen kesään. Tilanne voi toki jollain aikavälillä johtaa siihenkin, että Suomelle räätälöidyt termisten vuodenaikojen raja-arvot pitää muokata uusiksi.
Termisten vuodenaikojen viralliset määritelmät:
Suomessa termisten vuodenaikojen vaihtuminen määritellään perinteisesti seuraavasti:
• kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle
• kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi +10 asteen yläpuolelle
• syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10 asteen alapuolelle
• talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 0 asteen alapuolelle
Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin, eikä vuodenajan vaihtumisen ajankohta ole suinkaan aina yksiselitteinen.
Nykyään termisten vuodenaikojen vaihtuminen perustuu edellisten viikkojen tai kuukausien aikana laskettuun lämpösummaan.
Esimerkiksi talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa. Tällöin lämpötilan voidaan katsoa olevan pysyvästi nollan alapuolella, vaikka yksittäisinä vuorokausina nolla astetta saatettaisiin ylittääkin.
Termisten vuodenaikojen vaihtumista seurataan pääsääntöisesti vähintään kymmenen vuorokauden ajan ennen kuin viralliset seurantakartat päivitetään.
