Kartoituskohteiksi on valittu alueita, joilta odotetaan löytyvän monimuotoista vedenalaista luontoa mutta joista on vähän aiempaa tietoa. Tulokset täydentävät kansallista meriluonnon monimuotoisuuden inventointia. Aiempien pääkaupunkiseudun kartoitusten tapaan myös Saaristomereltä odotetaan löytyvän merkittäviä vedenalaisia luontokohteita.
– Tulemme tekemään kovasti työtä sen eteen, että Saaristomereltä kertyvät aineistot, kuten edeltäjänsä, palvelevat kuntia ja tukevat niiden mahdollisuuksia huomioida vedenalaista monimuotoisuutta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Louise Forsblom.
Kartoitussuunnitelma on syntynyt yhteistyön tuloksena: Suomen ympäristökeskus on selvittänyt miltä Saaristomeren alueilta kartoituksia tarvitaan lisää Saaristomeren kuntien edustajia kuunnellen, ja Metsähallituksen Luontopalvelut, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki suunnittelevat ja toteuttavat kesän sukellukset.
Tukea kaupunkisuunnitteluun
Kartoitusten jälkeen työpajoissa rajataan luonnoltaan arvokkaimmat alueet ja kuvataan niiden vedenalaiset luontoarvot, kuten uhanalaiset lajit, kutualueet tai monimuotoisuus.
Maastotöiden tulokset täydentävät muita alueiden valintaan vaikuttavia aineistoja. Käytössä on esimerkiksi tilastollisia malleja, havaintotietoa, kirjallisuutta sekä alueellista asiantuntijatietoa. Valmis aineisto tukee kaavoitusta ja suojelusuunnittelua, mutta ei itsessään rajoita alueiden käyttöä. Esimerkiksi Helsinki hyödyntää vastaavaa aineistoa meriluontokohteiden suojelussa.
– Yhteistyö Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa arvokkaiden vedenalaisten alueiden kartoittamisessa on erittäin merkityksellistä, toteaa ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio Turun kaupungilta.
Vainion mukaan on hienoa, että kartoitus ulottuu koko Saaristomeren alueelle. Tutkittu tieto on perusta meriluonnon ymmärtämiselle ja huomioimiselle. Tietoa luontotyypeistä, lajistosta ja kalojen kutualueista voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, toimintojen sijoittelussa ja kunnostustarpeiden arvioinnissa.
Kartoitukset tehdään osana PEMMA-hanketta, joka soveltaa valtakunnallista EMMA-työtä paikallisesti. EMMA perustuu YK:n monimuotoisuussopimuksen kriteereihin, kuten alueen luonnontilaisuuteen tai merkitykseen uhanalaisille lajeille.
