Arandan talviseurantamatka– Suomenlahti on poikkeuksellisen hyvässä hapessa
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä muilla merialueilla.
Tammikuun lopussa päättyneellä tutkimusalus Arandan matkalla kartoitettiin Suomenlahden, Pohjois-Itämeren ja Pohjanlahden veden kerrostuneisuutta sekä ravinnepitoisuuksia. Matka toteutettiin osana EU:n meripuitedirektiivin ja HELCOMin seurantaohjelmaa. Aineistoa saatiin myös SMHI:n joulukuussa tekemästä tutkimusmatkasta, tiedottaa Suomen Ympäristökeskus Syke.
Suomenlahden happitilanne on poikkeuksellisen hyvä aina Hankoniemeen saakka, mikä on laskenut pohjanläheisiä fosfaattipitoisuuksia. Pintavedessä fosfaattia oli kuitenkin runsaasti, ja typen pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat. Syyksi arvioidaan säätyypin aiheuttama veden pakkautuminen ja Nevajoen tuoman typen pidättyminen alueella.
Synkempiä lukemia
Saaristomerellä tilanne on kaksijakoinen: happipitoisuudet ovat hyvät, mutta ravinnepitoisuudet normaalia korkeammat. Lämmin ja tuulinen alkutalvi sekoitti veden, mikä nosti happipitoisuudet korkeiksi. Fosfaattipitoisuudet olivat normaalia korkeammat, todennäköisesti johtuen pääaltaan ja läntisen Suomenlahden ravinteikkaasta vedestä.
Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lukemat ovat edelleen kauttaaltaan synkempää luettavaa. Hapeton tila jatkuu 80–90 metristä alaspäin ja kattaa noin 50 000 km² alueen. Syvän veden fosfaattipitoisuudet nousivat jopa yli 120 µg/l pääaltaan pohjoisosassa.
Selkämeren happitilanne on edelleen heikentynyt ja fosfaattipitoisuudet nousseet. Merenkurkussa ja Perämerellä vesi oli täysin sekoittunutta ja happitilanne hyvä, mutta fosfaattipitoisuudet ovat nousussa, erityisesti Merenkurkun eteläosissa, johtuen ravinteikkaasta vedestä Selkämereltä.
