SYKE tutkii vesiensuojelukeinoa – Uppopuupuhdistamoita testataan valuma-alueiden puhdistamiseen
Ilmastonmuutoksen eteneminen ei lupaa hyvää maa- ja metsätalouden vesistökuormitukselle. Yhdeksi keinoksi valumavesien puhdistamiseksi ehdotetaan uppopuupuhdistamoja.
Suomen Ympäristökeskus tutkii paraikaa Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa (PuuValuVesi) -hankkeessa, kuinka uppopuurakenteilla voidaan tehostaa vesien luontaista puhdistumista valuma-alueilla mahdollisimman kattavasti. Hankkeessa testataan ratkaisun toimivuutta vesiensuojelurakenteissa, purku-uomissa, pienvesissä ja rantavyöhykkeillä. Tavoitteena on parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Myös ilmasto hyötyisi, sillä uponnut puuaines säilyy vedessä eliöstön ruokapöytänä ja samalla hiilivarastona suotuisissa oloissa jopa tuhansia vuosia.
Aiemmin puhdistamoja on testattu muun muassa turvemetsien laskeutusaltaissa. Tulosten mukaan puupuhdistamo vähensi tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia.
– Ilmastonmuutoksen edetessä valunta- ja kuormitushuiput äärevöityvät ja nykyiset vesiensuojelukeinot uhkaavat jäädä riittämättömiksi, etenkin kun ojitusalueiden alapuolisia virtavesiuomia on vuosikymmenten saatossa oiottu ja perattu, kertoo johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.
Hajakuormituspaineet kasvavat
Muutetut uomastot, rannat ja kosteikot ovat menettäneet merkittävän osan biologisesta monimuotoisuudestaan ja samalla luontaisesta kyvystään pidättää ravinteita, humusaineita ja kiintoainesta. Myös vesiluonnon monimuotoisuus uhkaa heiketä hajakuormituspaineiden kasvaessa.
– Hanke pureutuu selvittämään, miten uppopuupuhdistamo toimii erilaisissa kuormitustilanteissa, millaisia jälkihuollon tarpeita puun lisäyksistä voi aiheutua ja mitkä ovat puupuhdistamojen hyödyt vesiluonnon monimuotoisuudelle, Vuori selventää.
PuuValuVesi-hanke on jatkoa viime vuonna päättyneelle Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin (PuuMaVesi) -hankkeelle.
Viisi valuma-aluetta eri puolilla Suomea
– PuuMaVesi-hanke osoitti, että uppopuuta voidaan käyttää myös maatalousympäristöissä. PuuValuVesi-hankeessa puupuhdistamojen toteutustapoja kehitetään ja laajennetaan niiden käyttöä metsätalousalueiden lisäksi maatalousalueiden kuivatusuomiin, laskupuroihin ja järvien rantavyöhykkeille, Vuori jatkaa.
PuuValuVesi-hankeessa puupuhdistamoja aletaan testata viidellä valuma-alueella eri puolilla Suomea. Testialueet ovat Keski-Suomessa Joutsjoki (Joutsa) ja Vahankajoki (Karstula), Pirkanmaalla Kovesjoki (Ikaalinen ja Parkano), Pohjois-Pohjanmaalla Lamujoki (Pyhäntä) sekä Pohjois-Karjalassa Oravinlahden kuivatusalue (Rääkkylä).
