Tavallisten purjeiden ikävä puoli on, että niitä saa olla alati vekslaamassa. Purjelaivat vaativatkin siksi ison miehistön. Pulmaan keksittiin jo 1920-luvulla ratkaisu, mutta kaupalliseen käyttöön roottoripurjeet ovat tulleet vasta 2000-luvulla.
Roottoripurje on putkilomainen koje, joka hyödyntää työntövoimaa synnyttävää paine-eroilmiötä eli Magnus-voimaa. Ilmiö perustuu siihen, että pyörivä pinta vetää ilmaa eri puolilla eri paineella, jolloin esine siirtyy pienemmän paineen suuntaan.
Suomaisen Norsepower-yrityksen kehittämä roottoripurje on laivan kanteen kiinnitettävä jopa 30-metrin putkilo. Putkilo asennettiin ensimmäisenä ro-ro-rahtilaiva Estradeniin marraskuussa 2014. Purjeen avulla polttoainekuluissa säästyi noin viisi prosenttia.
Tolppaa muistuttava 24 metriä korkea purje asennettiin Viking Gracen kannelle 12. huhtikuuta. Kuvassa myös Viking Gracen kapteeni Magnus Thönroos ja Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski.
Viking Gracelle asennettavan roottoripurjeen lisäksi myös Viking Linen uusi, vuonna 2020 valmistuva alus tulee hyödyntämään tuulipropulsiotekniikkaa. Kiinassa rakennettavaan matkustaja-alukseen asennetaan kaksi Norsepowerin mekaanista purjetta, ja näin mahdollisuudet tuulivoiman hyödyntämiseen tuplaantuvat.
Viking Line on toistaiseksi ainoa varustamo maailmassa, joka hyödyntää tuulienergiaa työntövoimana aluksissaan. Maailman viimeisimmät perinteisillä purjeilla purjehtineet varustamot olivat ahvenanmaalaisia. Ahvenanmaalaiset näyttävätkin olevan kauppamerenkulun viimeisiä ja ensimmäisiä purjehtijoita.
– Maailman viimeiset, perinteisillä purjelaivoilla liikennöineet varustamot olivat aikanaan ahvenanmaalaisia ja on hienoa, että ahvenanmaalainen Viking Line on edelläkävijä modernin apupurjeteknologian käyttöönotossa, Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski sanoo.
Suomalainen cleantech-yritys Norsepower on kehittänyt roottoripurjettaan viisi vuotta.
