Puolalainen Delphia teki vähän jokaisen sortin veneitä: isompia matka- ja pienempiä päiväpursia, perämoottoriveneitä sekä hitaampia ja nopeampia matkamoottoriveneitä. Tuotannosta riitti oman malliston lisäksi myös sopimusvalmistusta muille venemerkeille.
Ranskalainen venealan jätti Beneteau Group osti Delphian vuonna 2018. Kaupalla se haali itselleen etenkin tuotantokapasiteettia, sillä Delphia toimi merkittävänä sopimusvalmistajana myös Beneteaun kilpailijalle Brunswick Marinelle.
Delphian omalle mallistolle on kaupan jälkeen rakennettu uutta identiteettiä, ja se on sähköinen. Beneteau Groupin brändipakassa Delphian rooli on tuottaa sisävesille tarkoitettuja uppoumarunkoisia sähköveneitä. Itsenäisen Delphian mallistosta uuteen aikaan on kelpuutettu vain yksi malli, faceliftin saanut Delphia 12.
Uudestisyntyneen Delphian slogan on ”mindful cruising”. Tavoitteena on valmistaa vain sähköveneitä vuodesta 2024, mutta loppupeleissä aikataulun päättävät ostajat. Toistaiseksi kaikki mallit saa myös perinteisellä dieselmoottorilla.
Ensimmäinen uusi, täysin Beneteau Groupin aikakaudella suunniteltu Delphia-malli on koeajossa oleva Delphia 11, jonka suunnittelu on Tony Castro Yacht Designin käsialaa. Tuloksena on 4–6 solmun matkanopeuksille suunniteltu uppoumarunkoinen matkavene, jonka saa joko sähkö- tai dieselmoottorilla, kahdella tai kolmella makuukajuutalla ja yhdellä tai kahdella toiletilla varustettuna sekä kattoluukullisena Sedan- tai yläohjaamollisena Flylounge-versiona. Valinnanvaraa ja vaihtoehtoja siis piisaa.
Delphia 11 – Lomaveneen tilat
Delphia 11 sopii moneen. Tilaratkaisusta riippuen se toimii pariskunnan tai isonkin perheen lomaveneenä, jonka voi ajan hengen mukaisesti varustaa etätyöpisteellä. Samalla on pidetty mielessä myös Keski-Euroopan sisävesien charteroperaattorien toiveet.
Majoituskannen fasiliteetit löytyvät yhden käytävän varrelta. Keulakajuutassa on keskeisesti sijoitettu parivuode, mukavasti väljyyttä vuoteen ja laipion välissä sekä riittoisasti säilytystiloja kahdessa vaatekaapissa, vetolaatikoissa ja laitalokeroissa. Luonnonvaloa tulee runsaasti sekä runko- että kansi-ikkunoista.
Omaa toilettia tai edes omaa sisäänkäyntiä jaettuun toilettiin keulakajuutasta ei ole, mutta yhden ison keulakajuutan vaihtoehtona on kaksi pientä. Väliseinän saa poistettua, joten keulakammarit saa tarvittaessa myös yhdistettyä.
Paapuurin laidalla oleva sivukajuutta on vakiona pelkistetty varasto- tai työtila, mutta useimmat päätynevät ruksaamaan lisävarustelistalta makuukajuuttakalustuksen. Keulakajuutan tapaan myös laitakajuutta on kahdella korkeudella olevien ikkunoiden ansiosta poikkeuksellisen valoisa ja avara, vaikka neliöitä ei ylimääräisiä olekaan. Pitkittäin oleva parivuode on kuitenkin vähintäänkin riittävän kokoinen ja kalustukseen kuuluu kunnollinen vaatekaappi. Eteistila on niukahko ja pukeutumispenkki kovin matala.
Styyrpuurin laita on varattu saniteettitiloille. Kokoonpanovaihtoehtoja on periaatteessa kolme: yksi iso yhtenäinen tila, jossa on erillinen suihkukomero, erilliset, omista ovista kuljettavat wc- ja suihkuhuoneet tai esittelyveneen kaltaiset kaksi kutakuinkin identtistä suihkulla varustettua toilettia perätysten.
Delphia 11 – Oleskelua ulkona ja sisällä
Delphiasta löytyy mukavasti oleskelutiloja sekä ulkoa että sisältä, ja oleiluun on valjastettu osin myös tavanomaisesta poikkeavia paikkoja, kuten keulakansi ja uimataso.
Keulakannella on melko tavanomaiselta näyttävä mutta varsin mukavaksi ja käyttökelpoiseksi matkustuspaikaksikin osoittautuva lounge, jota täydentää drinksupöydät. Keulakannella loikoillessa ja hiljalleen ohi lipuvien maisemien seuratessa arki unohtuu varsin tehokkaasti.
Tilavalle uimatason ulkoreunaan saa kätevän fillaritelineen, myös peräpeilin leikkuutasolla, pesualtaalla ja sähkögrillillä varustetun ulkopentterin, jota operoidaan siis uimatasolta käsin. Uimatasolta avotilaan pääsee sujuvasti molemmilla laidoilla olevien kynnyksettömiä ja portilla varustettuja kulkuväyliä pitkin.
Avotila on kalustettu tilavalla U-sohvalla ja pöydällä, jota mahtuu täydentämään tarvittaessa pari irtotuoliakin. Kun keli ei ole parhaimmillaan, avotilan saa suljettua hytin takanurkkiin integroiduista säilytystiloista näppärästi verhomaisesti ulos vedettävillä kuomuseinämillä. Avotila ja kansisalonki yhdistyvät puolestaan laajasti aukeavan takaseinän ansiosta luontevasti toisiinsa.
Kansisalongissa ohjaamo ja pentteri on skandinaavisesti tuttuun ja hyväksi havaittuun tapaan styyrpuurin laidalla peräkkäin. Pentteri vaikuttaa hyvinkin toimivalta, sisältäen riittoisasti laskutilaa sekä etenkin säilytystilaa.
Paapuurin laita on varattu kuuden hengen sohvaryhmälle, jonka keskellä on laajennettavissa oleva pöytä. Sohvan päädystä löytyy viinikaappi, jonka tilalle saa lisävarusteena sähköisellä nostimella varustetun tv-kaapin. Pienenä miinuksena sohvan etupäätyä ei saa muutettua katse ajosuuntaan istuttavaksi apukuskin paikaksi.
Kansisalongin kattoluukuilla ja -ikkunoilla varustetun Sedan-version lisäksi Delphia 11:sta saa myös yläohjaamolla varustettuna Flylounge-versiona. Yläkannella on istumapaikkoja isollekin joukolle ja bonuksena aurinkopatja yhdelle. Sohvan ja penkkien selkänojat ovat vähän turhankin rennot ja monin paikoin flybridgen ainoat reunat. Vaikka vauhti ei ole kova, jää kaipaamaan jotakin selvästi jämäkämpää.
Delphia 11 – Dieselillä tai sähköllä
Yläohjaamon erikoisuus on todella pienikokoinen ratti, minkä vastapainoksi tuulilasi on poikkeuksellisen kookas. Ajoasento on harvoin yläohjaamoissa hyvä, mutta Delphiassa sentään menettelevä.
Sisäohjaamossa on puolentoistahengen sohva ja puolestaan purjevenemäisesti pystysuoraan asennettu suurikehäinen ratti, mitkä yhdessä kaukana olevan ja matalan tuulilasin sekä korkean kojelaudan kanssa luovat omat haasteensa ergonomialle ja näkyvyydelle. Leppoisaan menoon soveltuva ja kohtuullisen rento ajoasento löytyy kuitenkin sekä seisten että istuen, mutta pidemmässä ajorupeamassa tarvetta asennon vaihtelulle varmasti alkaa ilmetä.
Ohjaamosta pääsee pujahtamaan liukuovesta sujuvasti suoraan sivukannelle, jotka ovat yhtäläisen leveät molemmilla puolilla venettä.
Ajoltaan Delphia 11 on leppoisan mukava. Se on optimoitu Euroopan sisävesien 4–6 solmuun rajoitetuille nopeuksille, joten kiireen voi unohtaa ja aikaa jää myös maisemien ihailuun ja matkanteon fiilistelyyn. Suuntavakaus on mainio ja dieselversionkin melutaso mukavan vaimea.
Tehokkaimmalla, 150-hevosvoimaisella Yanmarilla varustettunakin Delphia 11:n huippunopeus jää vain 8,5 solmuun. Tuolloinkin perä alkaa jo kaivautua, jopa siinä määrin että valmistaja on päätynyt varustamaan koeajoveneet trimmitasoilla. Silti kulutus nousee 3,5 litraan meripeninkulmalla.
Ero optiminopeuksiin on huomattava: 4,5 solmun nopeudessa kuluu vain 0,6 litraa ja 5–6 solmun välillä noin litra meripeninkulmalla. Suunnitelluilla tavoitenopeuksilla Delphia on huomattavan taloudellinen, ja tämä sataa suoraan sähköversion laariin.
Itse asiassa sähköversioita on kolme, joille kaikille on yhteistä 55-kilowatin (75 hv) Torqeedo Deep Blue -moottori. Life-perusmallissa on yksi 40 kilowattitunnin ajoakku ja 3,3 kilowatin yksivaihelatauslaite. Cruise-versio lisää toisen ajoakun, 6 kilowatin invertterin sekä parantaa lataustehoa 7,3 kilowatin kaksivaihelataukseen. Rapid-versio on varustettu 22 kilowatin pikalaturilla.
Sähkömoottorin voimin Delphia yltää 7,5 solmun huippunopeuteen, joten 4–6 solmun matkanopeuteen jää hyvin reserviä. 4,5 solmun nopeudessa sähkönkulutus on 6–7 kilowattia tunnissa ja kuuden solmun nopeudessa noin 17 kilowattia tunnissa. Matkanopeuksilla kruisailee yksiakkuisella Life-versiolla noin 2,5–5,5 tuntia kerrallaan ja tupla-akkumalleilla tietysti tuplasti pidempään. Toimintamatkoina ilmaistuna puhutaan noin 15–25 ja 30–50 meripeninkulman rupeamista.
Delphia 11:n hinnat alkavat 57-hevosvoimaisen dieselversion noin 270 000 eurosta ja Life-sähköversion 330 000 eurosta. Toinen akku on iso investointi, sillä Cruise-version lähtötaso on jo 435 000 eurossa. Kattavasti varusteltujen Sedan-mallisten esittelyveneiden hinnat asettuivat 150-hevosvoimaisen dieselmallin noin 390 000 euroon ja Cruise-tasolta lisävarustellun sähkömallin 515 000 euroon. Yläohjaamollisen Flylounge-version lisähinta on 20 000 euron luokkaa, mikä tuntuu järkevältä investoinnilta.
Tällä hetkellä Delphialla ei ole vielä Suomessa maahantuojaa, mutta kiinnostusta on ilmeisesti useammallakin taholla. Seuraavaksi mallisto kasvaa Vripack-studion suunnittelemalla Delphia 10 -mallisarjalla.
