Järvi-Suomen septi- ja pilssivesiverkostokartoitus -nimisessä hankkeessa tullaan kartoittamaan olemassa olevien septi- ja pilssivesilaitteiden sijainnit. Lisäksi tarkoitus on osoittaa ne vesistöalueet, jotka vaativat tarkastelun alaisena olevien laitteiden osalta täydennystä.
Perustuu kokemuksiin
Hankkeessa huomioidaan ennakoiva näkökulma ja siihen sisällytetään jatkotoimenpiteitä. Satamayrittäjiä ohjeistetaan vastaanottolaitteiden ylläpidossa ja toimintavarmuuden parantamisessa. Lisäksi kartoitetaan satamien valmiutta ottaa vastaan kemiallisten käymälöiden jätevesiä. Veneilijöillä on mahdollisuus toimia käymälä- ja pilssivesijätteiden osalta vesillä oikein ja lainmukaisesti vain, jos verkosto on riittävän kattava ja toimiva, tiedotteessa kerrotaan.
– Osana hanketta tehdään kyselytutkimus alueen veneilijöille. Tutkimuksen avulla selvitetään käyttäjien kokemuksia verkoston kattavuudesta, imutyhjennyslaitteiden käyttöaktiivisuudesta ja asenteista niitä kohtaan, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n aluekoordinaattori Veli-Matti Hartikainen.
Kaksivuotinen projekti
Hanke pohjautuu vuonna 2005 voimaan astuneeseen käsittelemättömän käymäläjätteen päästökieltoon Suomen aluevesillä. Veneet, joissa on vesi-wc, tulee varustaa käymäläjätevesien tankilla. Venekohtainen septitankki tulee tyhjentää imutyhjennyslaitteeseen, joka voi sijaita mantereella tai olla kelluva säiliö. Veneilyssä syntyy myös pilssivettä, joka on öljypitoista, ja jota ei sellaisenaan saa päästää vesistöön. Septi- ja pilssivesien vastaanottoverkostoa on kehitetty Saimaalla 1990-luvulta alkaen.
Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan satamassa, jossa on 25 tai enemmän venepaikkoja, tulee olla järjestetty imutyhjennysmahdollisuus veneille. Laki koskee koti- ja vierassatamia ja sitä noudatetaan myös Järvi-Suomessa.
Järvi-Suomen septi- ja pilssivesiverkostokartoitus -hanke on kaksivuotinen (2024–2025). Sen on tarkoitus edistää vesiympäristön suojelua ja parantaa vesillä liikkumisen ympäristöystävällistä kehittymistä. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
