Merituulivoimahankkeiden luotaukset– Työ tuottaa valtavan määrän dataa merenpohjasta
Metsähallituksen uusien merituulivoimapuistohankkeiden esiselvitykset etenevät suunnitellusti. Hankkeiden tarjouskilpailu käynnistyy syksyllä. Kesän aikana on selvitetty muun muassa Perämeren merenpohjan rakennettavuutta.
Metsähallitus toteutti kilpailutuksen merenpohjan rakennettavuutta selvittävästä luotauksesta viime keväänä. Kilpailutuksen voitti Geologian tutkimuskeskus (GTK). GTK:n tutkimusalus Geomari aloitti datankeruun kesäkuussa, ja luotaukset ovat edistyneet aikataulun mukaisesti.
Metsähallitus tuo tänä ja ensi vuonna markkinoille yhteensä neljä uutta merituulivoimapuistohanketta ja käynnistää seuraavien merituulivoimahankkeiden tarjouskilpailun syksyn kuluessa.
– Kilpailutusvaiheessa meidän tulee kyetä kertomaan riittävällä tarkkuudella rakentamiseen liittyvistä teknistaloudellisista ja ympäristöön liittyvistä vaatimuksista. Tuulimittausten ohella merenpohjan rakennettavuus on yksi kriittisistä tekijöistä merituulivoimapuistojen hankekehityksessä, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
– GTK on osaltaan mukana edistämässä vihreää siirtymää ja merituulivoiman lisäämistä Suomeen. On tärkeää tietää, mitä merenpohjassa on ja missä syvyydessä, jotta osataan välttää meriluonnon kannalta tärkeät paikat ja toisaalta tiedetään, mihin merituulivoimalat pystytään rakentamaan, toteaa GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen.
Valtava määrä dataa merenpohjasta
Luotauksessa käytetään monenlaisia välineitä, jotka tuottavat valtavan määrän dataa. Monikeila- ja viistokaikuluotaimella selvitetään meren syvyyttä, pohjan ulkonäköä ja pohjan kovuutta. Sedimenttikaikuluotaimella tutkitaan sedimenttien paksuutta ja tyyppiä. Seismiikalla kerätään dataa siitä, missä menee kallio ja moreenipinta muiden sedimenttien alla. Äänennopeutta mitataan laajasti, koska sen avulla korjataan veden lämpötilan ja suolapitoisuuden muutoksista johtuvia epätarkkuuksia mittaustiedossa, kertoo GTK:n geologi Nikolas Sanila.
– GTK:n päätuote tulee olemaan syvyysaineistojen perusteella tehty geologinen tulkinta, joka raportoidaan asiakkaalle, Sanila painottaa.
Merigeologin silmin merenpohja avautuu aivan toisenlaisena, kuin pinnalta käsin voisi aavistaa.
– Merenpohjassa kiehtoo jatkuvasti sen monipuolisuus. Merenpinnan alla on matalikkoja, kallioita, syvänteitä, isoja savialtaita sekä ihmisen vaikutuksen jälkiä, Sanila kuvailee tutkittavan alueen merenpohjaa.
– Raahen edustalla on muun muassa iso harjumuodostuma, joka alkaa Kalajoelta ja kulkee luotausalueen läpi pohjois-eteläsuuntaisesti. Merenpohjasta löytyy jyrkkiä rinteitä, laajoja hiekkarantoja ja matalampia alueita. On myös suuria joenuoman tapaisia muodostumia, joista kyetään lukemaan jäätiköitymishistoriaa. Korkeusvaihtelut saattavat joskus olla Kolin mittaluokkaa, mutta ne eivät näy pinnan yläpuolelle, Nikolas Sanila havainnollistaa.
