Pienpetopyynti auttaa saaristolinnustoa– Merenkurkun saaristosta saatiin lupaavia tuloksia
Merenkurkussa Mustasaaren Norrskärin saaristossa on saatu lintukannat kasvamaan useiden vuosien pienpetopyyntien ja luonnonhoitotoimien ansiosta.
Pyyntien ja hoitotoimien tavoitteena on ollut alueen lintukantojen elvyttäminen ja poikastuotannon lentokykyisiksi saaminen. Vieraspedot ja poikkeusluvalla myös ketut on poistettu saaristosta paikallisten metsästäjien toimesta. Lisäksi lintujen poikasia saalistamaan erikoistuneet muutamat harmaalokit on saatu poistaa. Kahdelta saarelta kaadettiin yksittäisiä puita saarten avoimuuden lisäämiseksi. Toimenpiteet liittyvät Rannikko-LIFE- ja Biodiversea LIFE-IP -hankkeisiin.
– Alueen lintukannat olivat heikentyneet 2000-luvulle tultaessa ja mm. uhanalaisen lapasotkan kanta oli alimmillaan noin 15 paria. Myös haahka- ja pilkkasiipikannat olivat pienenemässä nopeasti. Eristyneenä saaristoalueena Norrskär on erinomainen paikka tutkia, millainen vaikutus erityisesti vieraspetojen ja kettujen vähentämisellä on saaristolinnustoon ja uhanalaisiin lajeihin, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Antti Below Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Viimeinen kettu poistettiin syksyllä
Vieraspetoja alueella ei ole havaittu enää vuosiin. Viime vuosina maassa pesivät linnut ovat vältelleet pesimästä saaressa kettujen takia. Viimeinen kettu on poistettu viime syksynä ja sen häviäminen suurimmalta saarelta aiheutti välittömästi suuren tiirakolonian asettumisen saareen. Tiirojen suojiin tuli pesimään myös joukko vesilintuja ja kahlaajia.
Norrskärin saariston pesimälinnustoa on seurattu 2000-luvulla kuutena vuotena. Rannikko-LIFE-hankkeen puitteissa seurantaa tehtiin vuosina 2020 ja 2023. Alueen saaristolintujen kannankasvu oli hidasta 2000-luvun alussa ja lintukannat kasvoivat yhteensä 650 paria vuosien 2000–2020 välisenä aikana. Maapetojen hävittyä ja poikasten saalistukseen erikoistuneiden muutaman harmaalokin poistamisen jälkeen lintukannat hypähtivät ylös lähes tuhannella parilla (n. 30 %) viimeisen kolmen vuoden aikana. Metsähallituksen lisäksi lintulaskentoihin osallistui Suomen ympäristökeskus.
Yli 300 haahkanpoikasta
– Eniten runsastuneita ovat vesilinnut, ruokkilinnut ja tiirat. Ilahduttavaa on myös uhanalaisten ja vähälukuisten selkälokkien, lapasotkan, ristisorsan ja jouhisorsien määrän kasvu. Haahkanpoikasia laskettiin heinäkuun poikaslaskennoissa yli 300, Below sanoo.
Luontaisia petoja, kuten saukkoja, variksia, merilokkeja ja merikotkia, on saaristossa edelleen, mutta tavoitteena ei ole kaikkien petojen poistaminen alueelta vaan linnuston suojelun kannalta riittävän hyvän tilanteen saavuttaminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jo maapetojen ja muutaman poikasia saalistamaan erikoistuneen harmaalokin poistamisella saadaan näkyviä tuloksia aikaiseksi.
