Pohjanlahden septiverkoston kartoitustyö alkaa– Kaksivuotinen hanke ulottuu Kristiinankaupungista Tornioon
Pidä Saaristo Siistinä ry käynnistää kartoituksen Pohjanlahden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden kunnosta ja sijainnista. Samalla selvitetään, tarvitaanko alueelle uusia imutyhjennyslaitteita.
Suomessa veneiden käymäläjätteiden laskeminen mereen on ollut kiellettyä vuodesta 2005. Lain mukaan satamissa, joissa on vähintään 25 venepaikkaa, tulee olla imutyhjennysmahdollisuus veneille. Nyt Pohjanlahdella käynnistyy uusi hanke, jonka tavoitteena on muodostaa ajantasainen kuva alueen imutyhjennyslaitteiden kattavuudesta ja toimivuudesta.
– Selvitämme muun muassa kyselytutkimuksen keinoin, millaisessa kunnossa nykyiset imutyhjennyslaitteet ovat ja missä ne sijaitsevat. Samalla opastamme satamatoimijoita imutyhjennyslaitteen hyvään ylläpitoon, kertoo aluekoordinaattori Jukka Lundell Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n toteuttaman hankkeen vaikutusalue on erityisen laaja. Se ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin, ja alueeseen kuuluu myös Merenkurkun saaristo, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde ja listattu kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla.
– Merenkurkun saaristossa vierailee vuosi vuodelta enemmän matkailijoita. Toimiva ja kattava imutyhjennyslaiteverkosto on yksi keino minimoida matkailun ja vesilläliikkumisen ympäristövaikutuksia ja siten edistää Pohjanlahden ainutlaatuisen meriluonnon suojelua, Lundell kertoo.
Toimiva imutyhjennyslaiteverkosto vähentää rehevöitymistä
Vaikka veneily aiheuttaa Perämerellä ja Pohjanlahdella kokonaisuuden kannalta vähäistä ravinnekuormitusta, se voi kuitenkin aiheuttaa merkittävää pistekuormitusta erityisesti kesäisin. Septitankkiin kerääntyy pääasiassa virtsaa, ulostetta, vettä ja vessapaperia, mutta se saattaa sisältää myös erilaisia pesuaineita. Kun nämä aineet päätyvät mereen, ne voivat edistää rehevöitymistä, mikä näkyy Pohjanlahdella vuosi vuodelta selvemmin.
– Hankkeen laajempana tavoitteena on vähentää veneilystä aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä Pohjanlahdella. On arvioitu, että neljän ihmisen vessatuotokset antavat kahdessa päivässä kasvupotentiaalin 20 kilogrammalle rehevöittävää levää. Kun imutyhjennyslaitteet toimivat ja niitä on tarpeeksi, ihmisten on helpompaa tehdä ympäristön kannalta oikeita valintoja, Lundell jatkaa.
Pohjanlahden veneiden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden verkostokartoitus on kaksivuotinen hanke, joka edistää vesiympäristön suojelua sekä edesauttaa matkailun ja vesillä liikkumisen ympäristöystävällistä kehittymistä ja haittavaikutusten vähenemistä. Hanke saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vesi- ja ympäristönhoidon edistämisen sekä Vesiensuojelun tehostamisohjelmista. Hanke alkoi 13.5.2024 ja päättyy 15.11.2025.
