Finnmaster R6 & T6 (2020–) – Särmä taistelupari

Miten kulkee?

Molemmat koeajoveneet oli varustettu tehokkaimmalla moottorivaihtoehdolla eli 200-hevosvoimaisella Yamahalla. Myös 150-hevosvoimainen riittää varmasti hyvin, ja on siten ihan varteen otettava vaihtoehto.

Koko 6-sarjan perustana oleva 18-runko on perusmukava ja R6/T6-parin ajotuntuma on Finnmastereille tyypillinen. Se tarkoittaa liukunopeuksien ajodynamiikan syntyvän ennen kaikkea tarkasta ohjauksesta, tukevasti rungon takakolmannekselle asettuvasta kulkuasennosta ja perinteiseen tyyliin lähinnä keulan asentoon vaikuttavasta trimmattavuudesta.

Aallokkoajossa keulan ylös-alas liikkeet muodostuvat melko suuriksi, mutta eteneminen on varsin mukiin menevän pehmeää, varsinkin jos osaa hyödyntää terävää reagoivuutta ohjausliikkeisiin ja pidettyä veneen kölillään. Matalalinjaisissa R6:ssa ja T6:ssa se on helpompaa kuin korkeamman painopisteen omaavassa P6:ssa. 

Sivuaallokossa tyypillisen tuuleen nojaamisen saa eliminoitua lisävarusteisilla trimmitasoilla, mikä osaltaan vähentää rattityöskentelyn tarvetta. Se on plussaa, sillä etenkin ylätrimmillä koeajoveneiden ohjaus muuttui turhan raskaaksi.

Suorituskykymittaukset ajettiin T6:lla, eikä R6:n arvojen siitä huomattu oleellisesti poikkeavan. 200-hevosvoimainen kone nostaa huippunopeuden 45 solmuun, mikä alkaa olla rungon ominaisuuksien ylärajoilla. Suunnilleen suoraa linjaa kiitäessä tuntumaa voi vielä pitää sporttisena mutta suunnanmuutoksissa orastaa jo levottomuus.

150-hevosvoimaisella huiput asettunee noin 40 solmuun, missä runko suorittaa kaikissa ajokokeissa varmaotteisesti. Käytännön suorituskyvyssä ero 150- ja 200-hevosvoimaisten moottorivaihtoehtojen välillä jäänee lopulta pieneksi.

Taloudellinen liukunopeusalue on laaja, ulottuen 16 solmusta noin 35 solmuun, jolloin kulutus on litran meripeninkulmalla tai vähän alle. Parhaimmillaan meripeninkulman pääsee 0,8 litralla, kun nopeuden pitää 25 solmussa. Finnmasterissa taloudellisin liukunopeus on siis muutaman solmun korkeammalla kuin yleensä.

Epätaloudellisimmat nopeusalueet ovat 7–11 solmun väliin osuva liukukynnys ja 40 solmun ylitys. "Räkäplaanissa" isoa peräaaltoa raahatessa bensaa kuluu liki 1,5 litraa meripeninkulmalla, huippunopeudella vähän enemmänkin. Melutaso ei anna aihetta isoihin otsikoihin, sen enempää hyvässä kuin pahassa.

Voimakkaasti muotoiltu kuskin penkki ottaa kipparin keskimääräistä napakampaan syleilyyn. Ratti, jalkatuki, kaasukahva ja kyynärnoja ovat varmasti useimmille sopivilla paikoilla. Tuulilasi suojaa naaman hyvin ajoviimalta, mutta oikealle korvalliselle tuulee joko tuulilasin kulman voimakkaan pyöristyksen tai matalan sivulasin takia selvästi enemmän.

Mainos

Kuvat