Ympäristöministeriö on tutkinut käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen pullonkauloja Itämeren rannikkokunnissa. Kyselytutkimukseen vastasi yli 600 tavallista kansalaista ja noin sata ammattilaista, mukaan lukien venesatamien, veneilyseurojen, venevalmistajien ja venemyyjien sekä kuntien ja jätelaitosten edustajia.
Suomessa arvioidaan olevan yli 700 000 lasikuituvenettä. Tarkkaa lukumäärä ei tiedetä, koska vain osa veneistä on rekisteröity. Se kuitenkin tiedetään, että merkittävä osa lasikuituveneistä on pieniä soutuveneitä. Elinkaarilaskelmien pohjalta arvioidaan, että käytöstä poistuvien veneiden lukumäärä on jopa 10 000 vuodessa, ympäristöministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Parannuskeinoja
Kyselytutkimuksessa kerättiin ehdotuksia keinoista, joilla veneitä saataisiin tehokkaammin jätehuollon piiriin. Vastauksista ilmenee, että veneiden kierrätystä pitäisi kannustaa paremmalla ohjeistuksella, maksuttomilla vastaanotolla ja romutuspalkkiolla.
Tällä hetkellä kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä vastaanotetaan maksua vastaan kuntien jäteasemilla, mutta suuremmille veneille tulee itse etsiä yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamaa jätehuoltopalvelua.
Lasikuituveneet luokitellaan sekajätteeksi tai polttokelpoiseksi jätteeksi. Jätehuollon piiriin tulevat veneet päätyvät tällä hetkellä pääosin poltettavaksi. Kaatopaikoista annettu asetus kieltää orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle eikä lasikuituveneiden sijoittaminen kaatopaikalle ole sen vuoksi sallittua. Aluehallintovirastot ovat kuitenkin myöntäneet poikkeuksia kaatopaikkakiellosta tietyissä tilanteissa.
Jonkin verran lasikuituveneitä on hyödynnetty myös sementin tai muovikomposiitin valmistuksessa. Käytännössä kaikki Suomessa kerätyt veneet voisi toimittaa sementtireittiä pitkin hyödynnettäviksi. Lisäksi veneiden lasikuitua voi hyödyntää tuulivoimaloiden lapojen tuotannossa.
