Sivustolla 61 vierailijaa

29.09.2023

Miten kulkee?

Uuden 80 DC:n tehoalueeksi on määritetty 225–300 hevosvoimaa, mutta käytännössä venettä myydään vain 300-hevosvoimaisella Yamahalla varustettuna. Tilanne saattaa muuttua ensi vuonna, kun Yamahan V6-moottorisarjan tehoskaala kasvaa.

Jo nyt moottorivaihtoehtoja on kuitenkin kaksi: Yamahan vakiovärillä ja hydrauliohjauksella varustettu 300-hevosvoimainen ”perusmalli” tai valkoisella ”erikoisvärillä” ja moottoriin integroidulla DES-sähköohjauksella varustettu saman tehoinen huippumalli. Koeajoveneessä oli luonnollisesti jälkimmäinen, jonka lisähinta perusmalliin on pohdinnan arvoiset 7 000 euroa.

Suorituskyvyn suhteen järjellistä syytä valituksiin ei ole nykytehoillakaan. Huippunopeudeksi mitattiin 41 solmua, mikä mahdollistaa luontevasti yli 30 solmun matkanopeuden. Taloudellisin liukunopeus on 25 solmua, jolloin meripeninkulma taittuu 1,5 litralla. Alle 1,8 litrassa kulutus pysyttelee laajalla, 18–32 solmun alueella.

Kulutuslukemat ovat linjassa pääkilpailijoihin, mutta edeltäjään nähden kasvaneet. Kolmisensataa lisäkiloa selittää osan, mutta eroa syntyy myös rungon ominaisuuksista. Uusi 80 DC ei ole yhtä kevytkulkuinen kuin edeltäjänsä: vastaavalla 300-hevosvoimaisella Yamahalla varustettuna 79 DC:n huippunopeus kipuaa yli 45 solmuun ja kulutuslukemat jäävät liukunopeuksilla parhaimmillaan 1,2–1,3 litraan meripeninkulmalla.

Melutason osalta 25 solmun marssivauhti on hiukan ongelmallinen, sillä se osuu 3 700 r/min käyntinopeuden kohdalle, missä Yamahan V6:n melu on raaimmillaan. Pari sataa kierrosta ja pari solmua lisää vähentää melutasoa parilla desibelillä, mutta nostaa kulutusta vain kymmenyksellä. Sitten käytännössä ollaankin 80 DC:n optimivauhdissa.

Nousussa oleva kotimainen suunnittelutoimisto R2 Marine ei ole tehnyt suunnitteluryhmässä turhaa työtä, sillä 80 DC:n ajo-ominaisuuksissa on paljon hyvää.

Rungon kölilinja on melko pitkä. Se ilmenee hyvänä suuntavakautena uppoumanopeuksilla, muttei kankeutena satamamanöövereissä. Liukuun 80 DC nousee vaivattomasti, vaikkei erityisen ripeästi. Keula kohoaa liukukynnyksen ylityksessä vain vähän, minkä ansiosta kuski näkee istuessakin horisontin koko kiihdytyksen ajan.

Yamahan sähköohjausta on kehuttu ennenkin ja nyt kehutaan lisää. Koeajetussa 80 DC:ssä se oli liki täydellinen: tuntuma on hyvä ja tehostuksen muuttuva voimakkuus juuri sopiva sekä satamapyörittelyssä että vauhdikkaassa matka-ajossa.

Erinomaisen ohjauksen parina on erinomaiset kaarrosominaisuudet. 80 DC:n voi heittää huippunopeudestakin jyrkkään kaarrokseen, ilman että eväkään värähtää. Ääritilanteissakin 80 DC kallistuu luontevasti ja etenee kaarroksen läpi vakaasti ilman minkäänlaista palteelta palteelle keikkumista tai odottamattoman äkillistä retkahdusta. Tosin vaikka rungon ja potkurin pito on hyvä, hidastuu vauhti tiukoissa kaarroksissa selvästi.

Rungon pohjakulma on perässä varsin maltilliset 18 astetta, joten perä kantaa ison koneen ongelmitta. Moottoritrimmin käyttöalue on potkurin pidon puolesta laaja, yltäen Yamahan asteikolla 80 prosenttiin saakka. Ylärekisterin vaikutus on kuitenkin vähäinen. Viimeinen 30 prosenttia konetrimmin käyttöalueesta nostaa lähinnä melutasoa moottorin pakoäänien noustessa pintaan. Moottoritrimmi ala-asennossa keula painuu tukevasti veteen.

Käytännössä mukavimmalla 40–60 prosentin trimmillä 80 DC kulkee vielä inauksen pitkällä vesilinjalla, mikä mukavuuden kannalta on vain hyvä asia, eikä juurikaan kostaudu vauhdissa tai kulutuksessa verrattuna trimmausalueen yläpäähän. Keula tekee työnsä hyvin, halkoen aaltoja tehokkaasti. Samalla palteet tuntuvat miellyttävän vähän, monesti tavanomaiset aaltojen ja palteiden kohtaamisesti johtuvat paukahdukset ja tärähdykset puuttuvat 80 DC:stä lähes kokonaan.

Kokonaisuutena ajotuntuma on helppokäyttöisen johdonmukainen ja mukavuuspainotteinen, mikä useimmille sopinee enemmän kuin hyvin. Toisaalta edeltäjälle tyypillistä ylätrimmialueen urheilullista ajotuntumaa 80 DC:stä ei oikein ainakaan nykyisillä tehoilla löydy.

Tietty leppoisuus pukee myös ajoasentoa. Ohjaamon paripenkki on pari senttiä tavanomaista korkeampi ja tarjoaa mukavan ryhdikkään ajoasennon, muttei juurikaan sivuttaistukea vartalolle. Jalat saa asetettua luontevasti kojelaudan alla olevalle tuelle ja vasemman käden tilttiratille. Oikealla kädellä on sen sijaan hiukan tukalampaa: kyynärnoja ja kaasukahva ovat sen inauksen ahtaasti sijoitettu ja laita on lähellä. 

Peräti 16-tuumaiset kosketusnäytöt hallitsevat suvereenisti kojelautanäkymää. Yleisilme on moderni mutta selkeä. Isoista näytöistä huolimatta ainakin keskimittaiset ja sitä pidemmät näkevät luontevan esteettömästi kojelaudan yli.

 


Kuvat

Suorituskyky, kulutus ja melutaso

r/min kn l/h l/mpk dB(A)
600 (tk) 2,9 2,4 0,8 50
1 000 4,6 4,9 1,1 55
1 500 6,5 7,9 1,2 62
2 000 8,0 13,8 1,7 65
2 500 9,8 20,3 2,1 71
3 000 12,7 25,3 2,0 73
3 500 19,5 30,5 1,6 76
4 000 27,3 45,2 1,7 77
4 500 31,5 55,4 1,8 79
5 000 35,5 72,8 2,0 82
5 500 39,5 95,3 2,4 84
5 750 (wot) 41,0 101,6 2,5 86

 

> Yamarin 80 DC + Yamaha F300 XSB

> 3-lapainen 18" Saltwater Series II -teräspotkuri

> Moottorin asennuskorkeus 2. reikä

> Kuorma 3 henkilöä ja 200 l polttoainetta

> Tuuli 4 m/s, aallokko < 30 cm