Oletpa tekemässä tasasaumaista puuvenettä tai vain korjaamassa kansirimoja tai sisustuksen puuosia ja haluat pyrkiä siistiin työnjälkeen, ruuvit on senkattava ja tapitettava piiloon.

Työ ei ole vaikeaa, kunhan sen kerran opettelee oikein.

Ensimmäinen työvaihe on upotusreikien teko sopivalla oksaporalla. Yleisimmin venetöissä käytetään 10 millimetrin poraa. Näppärimmissä malleissa on keskellä ohut poranterä, joka tekee samalla ohjausreiän.

Vasta sen jälkeen voi porata reiän ruuville. Näin molemmat saadaan keskitettyä.
Kun ruuvit kierretty paikoilleen, on aika ryhtyä tappien tekoon. Veneilytarvikeliikkeistä saa kymmenmillisiä tiikkitappeja, mutta parasta on tehdä tapit itse. Näin tulee varmistettua oikea värisävy ja syyrakenteen samanlaisuus reikien ympärillä. Isompi määrä tulee itse tehtynä myös huomattavasti halvemmiksi.

Yleensä tappien tekoon tarvittavan puumateriaalin saa työkohteen ylijäämästä. Vähintään 20 senttiä pitkät ja 12–13 milliä paksut kapulat ja rimanpätkät kelpaavat.

Tappien tekoon

Tappiterän voi ostaa lähimmästä rautakaupasta, mutta sen käyttöön tarvitaan pylväsporakone.

Älä poraa tappiterällä puun läpi, vaan jätä sen alle pari–kolme milliä puuta. Tapit pysyvät paikoillaan eivätkä lentele pitkin lattioita. Lopuksi tapit voi irrottaa vannesahalla tai napsauttaa irti sopivan kokoisella ruuvitaltalla.

Tappien tulisi olla mielellään noin 10 milliä pitkiä. Turhan pitkät tapit napsahtavat helposti poikki, kun niitä naputellaan paikoilleen.

Tappeja kannattaa tehdä kerralla reikiä enemmän.

Syiden suuntaan

Jotta lopputuloksesta tulisi mahdollisimman siisti, tappien syyt tulee olla samaan suuntaan kuin ympäröivässä puussa.

Reikään puristetaan ensin tippa–pari puuliimaa. Sitten tappi asetetaan reiän suulle, tarkistetaan vielä syiden suunta ja naputellaan varovasti reikään. Maltti on valttia.

Kun kaikki reiät on saatu tapitettua ja liima on kuivahtanut, tapit katkaistaan monitoimityökalulla ja hienohampaisella terällä. Taltan käyttö vaatii taitoa, koska tapin syyt saattavat imaista katkokohdan liian syvälle.

Viimeisenä tappien päät hiotaan pinnan tasalle. Käsinhionnassa paperin pitää olla varsin hienoa, vähintään 240-karkeutta.

Kun kaikki työvaiheet on tehty hyvin, eivät tapit juuri erotu ympäröivästä puupinnasta.